Hel-YA! ja yhteiskunnallinen fantasia

Venla Lepänaho, 18. lokakuuta 2018

YA on kasvattanut suosiotaan viime aikoina maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa, mutta sen näkyvyys on täällä paljon vähäisempää verrattuna aikuisille suunnattuun kaunokirjallisuuteen. Siksi tarvitaan tapahtuma, joka tuo esille YA-kirjallisuuden helmiä. Näin myös nuoria kannustetaan lukemaan, kun näytetään, että muutkin kuin vanhat ja vaikeasti lähestyttävät klassikot ovat lukemisen arvoisia.

Hel-YA! on nuorille aikuisille suunnattuun young adult -kirjallisuuteen keskittyvä tapahtuma, joka järjestettiin toista kertaa 29.9.2018 Helsingin Gloriassa. Tapahtumassa osallistujat pääsivät tapaamaan kirjailijoita ja kuuntelemaan paneeleja, joissa tunnetut suomalaiset YA-kirjailijat keskustelivat aiheista, jotka liittyivät eri tavoin lukemiseen ja kirjallisuuteen sekä heidän kirjoittamiinsa kirjoihin. Tapahtuman kautta voikin helposti löytää uusia kiinnostavia kirjailijoita ja lisää luettavaa syksyn pimeneviin iltoihin.

Hel-YA!:ssa palkittiin myös kuluneen vuoden parhaimpia YA-kirjoja, joita yleisö oli päässyt äänestämään ennen tapahtumaa. Palkintoja jaettiin neljässä eri kategoriassa: YA-hahmo, YA-kansi, YA-kirjan aloitus ja YA-kirjan pari. Parhaaksi YA-hahmoksi yleisö oli äänestänyt Corildon Ma’Bathen Erika Vikin Kaksosauringot-trilogian toisesta osasta Seleesian näkijä. Parhaana parina taas palkittiin Mina ja Tom Anniina Mikaman kirjasta Taikuri ja taskuvaras. Elina Rouhiainen sai palkinnon parhaasta YA-kirjan aloituksesta kirjallaan Muistojenlukija. Viimeisenä palkittiin parhaan YA-kirjan kannen suunnittelija graafikko Sami Saramäki, joka teki kannen Taikuriin ja taskuvarkaaseen.

YA-kirjallisuus on hyvin laaja käsite, ja se kätkee sisäänsä hyvin monenlaisia kirjoja ja kerää yhteen hyvin erilaisia ja eri-ikäisiä lukijoita. Tapahtumaa voisikin tulevina vuosina pyrkiä laajentamaan siten, että se toisi tätä moninaisuutta esille. Toinen vaihtoehto olisi, että tapahtumaa tuotaisiin enemmän esille nuorten tapahtumana, jolloin myös kirjallisuudesta innostuneet nuoret saisivat helposti löydettävän oman tapahtumansa.

 

 

Tarua vai totta? Fantasian yhteiskunnallinen taso

Lavalle saapuu kolme kirjailijaa, jotka asettelevat kirjojaan pienelle pöydälle niin, että kaikki varmasti näkyvät kirjapinojen takaa. Päivän viidennessä paneelissa ovat fantasiakirjallisuudesta keskustelemassa Erika Vik, Elina Pitkäkangas ja Magdalena Hai. Vik ja Pitkäkangas julkaisivat tänä syksynä esikoistrilogioidensa viimeiset osat, ja Hailta ilmestyi kesällä uuden fantasiasarjan ensimmäinen osa.

Vikin Kaksosauringot-trilogia on steampunk-henkistä fantasiaa, jossa on häivähdys villin lännen henkeä. Kirjassa tärkeänä teemana on erilaisuuden pelko, joka ilmenee eri lajien vastakkainasetteluna. Pitkäkankaan Kuura-trilogia taas on Suomeen kuvitteelliseen Kuurankeron kaupunkiin sijoittuva urbaani fantasia, joka ammentaa ihmissusimyyteistä. Myös se käsittelee erilaisuuden pelkoa. Ihmiset pelkäävät lykantropiaan sairastuneita, ja kaupungit on ympäröity muureilla, joiden on tarkoitus sulkea ihmissudet ulkopuolelle. Hain mangahenkinen Kolmas sisar aloittaa feministisen Royaumen aikakirjat -sarjan, jossa kaksi noitatyttöä joutuu pakenemaan toiseen maailmaan mystisen Rehtorin luokse toisen heistä jäätyä ilman lauluaan. Teoksen arvosteluissa tärkeäksi teemaksi on nostettu panseksuaalisuus.

Fantasiakirjallisuus on usein hyvin ajankohtaista. Paneelin kirjailijat kokevatkin, että fantasian kautta voidaan käsitellä oman maailmamme ongelmia ilman, että suoraan puhutaan samasta asiasta. Fantasiakirjallisuuden avulla voidaan paeta oman maailmamme ennakkoluuloja ja käsitellä ongelmallisia asioita ilman niiden painolastia. Vik, Pitkäkangas ja Hai ovat myös huomanneet, että valveutunut lukijakunta, johon kuuluu myös nuoria lukijoita, tunnistaa fantasialle tyypilliset tekstin syvemmät tasot hyvin ja jää kaipaamaan, jos niitä ei löydy. Lukiessa täytyy myös muistaa, että kirjan takana on yhteiskuntaamme kuuluva kirjailija: vaikka hahmot olisivat minkä näköisiä tahansa, on niiden luonteessa aina pieni osa ihmistä. Toisaalta kirjoittaessa pitää myös varoa tilanteita, joissa tullaan liian lähelle omaa maailmaamme, koska se voi mennä esimerkiksi rasismin puolelle.

Joskus hyvin ajankohtaisiksi tarkoitetun pitkän ja monimutkaisen fantasiakirjasarjan teemat saattavat hävitä keskusteluista ennen kuin kirjat ehditään julkaista. Kirjailijan työssä onkin tärkeää yrittää nähdä, mitkä aiheet voisivat nousta kuumiksi puheenaiheiksi. Voi tuntua siltä, kuin kirjailija olisi ennustaja julkaistessaan uuden kirjan aiheesta, joka on juuri noussut puheenaiheeksi.

Ajankohtaisuus ei ole kuitenkaan kirjailijoiden mukaan ainut vaikeus fantasian kirjoittamisessa. Jos maailma on lukijalle kokonaan uusi ja taikuutta on paljon, se voi peittää kritiikin ja tärkeät teemat alleen. Siispä tärkeiden asioiden täytyy olla läsnä päähenkilöiden arjessa.

Joskus pääasiaksi voi nousta myös teema, jonka kirjailija on tarkoittanut täysin normalisoiduksi. Magdalena Hai nostaa esille, että näin kävi hänen uusimman kirjansa kanssa. Kolmannesta sisaresta nostettiin tärkeäksi aiheeksi panseksuaalisuus, jonka kirjailija itse oli tarkoittanut normaaliksi aiheeksi eikä niinkään kirjan suureksi teemaksi.

Paneeli päättyy kuuntelijoiden esittämiin kysymyksiin. Jo aikaisemmin keskustelussa nousi esille fantasiaa lukemattomien kuva siitä, mitä fantasia oikeastaan on ja millaisen leiman siitä saa, koska osalla kuva fantasiasta on hyvin kapea. Fantasia saatetaan nähdä lasten satuna, vaikkei se todellisuudessa sitä olekaan. On siis oivallista kysyä, pelkäävätkö kirjailijat leimautuvansa YA-kirjailijoiksi. Eivät he kuitenkaan sitä pelkää. Hai on kirjoittanut myös muun muassa lastenkirjoja, ja Vikin kirjoilla on kaksoisluokitus niin nuorten kuin aikuistenkin kirjaksi.