Lavarunoilija saa aina kiitoksen

Iida Ahonen, 30. huhtikuuta 2018

 

”Moi! Mun nimi on Emma, ja mä luen ekaa kertaa ikinä mun runoa ääneen.”

Emma Leppo astuu kukkamekossaan hermostuneena mutta hymyillen mikin eteen ja saa kuulijajoukolta raikuvat aplodit. Elsa Tölli, Ruusu Open Mic -lavarunousillan juontaja ja toinen tapahtumien tuottajista on aiemmin muistuttanut openmiccaajia siitä, että ensikertalaisuudesta kannattaa kertoa, sillä ensimmäistä kertaa lukemaan uskaltautuvat saavat aina erityisen suuret suosionosoitukset.

Leppo lukee yleisölle runonsa, kuten hän on edellisessä open mic -illassa luvannut tehdä. Jälkeenpäin fiilis on helpottunut ja innostunut.

”Kutsuin kaikki kaveritkin kuuntelemaan, etten voinut jänistää.”

Lavarunouden harrastaminen on ollut Lepon suuri haave jo pitkään. Hän on käynyt aiemmin kuuntelemassa avomikki-iltoja, mutta on ajatellut tekstiensä olevan liian keskeneräisiä esitettäviksi.

Valmiita niiden ei kuitenkaan edes tarvitsisi olla. Juontaja Elsa Tölli sanoo, että kirjoittajille yritetään aina sanoa, ettei tekstejään lukeakseen tarvitse olla valmis kirjoittaja.

Emma Lepon mielestä kynnys omien tekstien lukemiseen onkin matala.

”Täällä on rohkaiseva tunnelma. Sellainen, että vaikka lukeminen ei ole helppoa, se on mahdollista.”

Sörkan Ruusussa Helsingissä on meneillään Helsinki Poetry Connectionin järjestämä kuukausittainen Ruusu Open Mic -lavarunousilta, jonka aluksi kuunnellaan lämppärirunoilijoita. Tällä kertaa he ovat Samppa Varis Helsingistä ja Ester Nuori Leppä Jyväskylästä. Lämmittelijöiden jälkeen lavalle pääsevät illan pääesiintyjät, eli kaikki ne kirjoittajat, jotka haluavat esittää omia tekstejään muille.

Huhtikuisena sunnuntai-iltana Sörkan Ruusun pöydät ovat lähes täynnä kuuntelemaan ja lukemaan tulleita kynäilijöitä. Runoilu alkaa viideltä ja jatkuu tällä kertaa vielä tunnin yliaikaa yhdeksään saakka, jotta kaikki halukkaat pääsevät lukemaan.

”Meillä on ollut periaate, että kaikkien halukkaiden täytyy päästä illan aikana lavalle. Lopuksi vedetään ainakin pikakierros, jolla kaikki esiintyjät lukevat vuorotellen yhden tekstin”, Elsa Tölli kertoo.

Ja halukkaitahan riittää. Heti, kun edellinen esitys päättyy, seuraavien lavalle pyrkivien kädet sinkoavat ilmaan. Yhdestä pöytäseurueesta kaikki haluavat lukea. Esiintymään aikovat kirjoittajat lehteilevät papereitaan ja vihkojaan ja pitävät mielessään viime hetken kertausharjoituksia.

Ruusu Open Micit ovat ilmaisia, kaikille avoimia tapahtumia. Lukemiseen ei ole ennakkoilmoittautumista, vaan illan juontaja päästää lukijat vuorotellen lavalle. Välillä viittaajien suusta kuuluu protesteja: ”et edes katsonut tänne suuntaan!”

”Olemme pohtineet jonkinlaisen ilmoittautumissysteemin luomista. Halukkaita on kamalasti, ja lähes joka kerta mukana on uusia tyyppejä, jotka ovat ensi kertaa lukemassa.”

Lukijoita on paljon, ja niin on erilaisia tyylejäkin. Jokaista pyydetään esittelemään itsensä ennen lukemista. Jotkut kertovat tekstistään ennen sen lukemista, jotkut menevät tarinoimatta tekstiin. Tekstejä luetaan niin puhelimista, kirjoista, kirjoitusvihkoista kuin A4-arkeiltakin. Illan aikana tekstejä kuullaan suomeksi ja englanniksi, laulettuna ja jopa läskibasson säestyksellä.

Huhtikuun Ruusu Open Micissä ehtii esiintyä 32 openmiccaajaa, mikä on Elsa Töllin mukaan Helsinki Poetry Connectionin järjestämien lavarunoustapahtumien ennätyslukemia. Sörkan Ruusussa kuukausittainen avomikki on järjestetty lokakuusta lähtien, mutta sitä ennen open micit viihtyivät pitkään Töölössä Vastarannan Kiiskessä.

Lavarunous ei siis ole uusi ilmiö. Esimerkiksi open mic -tapahtumia on järjestetty Helsingissä jo noin kymmenen vuoden ajan. Vaikka oman tekstin jakaminen on jännittävää ja henkilökohtaista, jokin siinä viehättää.

”Nämä ovat tosi intiimejä tapahtumia. Vaikka tekstit eivät kertoisi kirjoittajan omasta elämästä tai perustuisi faktoihin, ihminen näyttää niiden kautta paljon itsestään. Kirjoittajan sielu on esillä”, pohtii Kirsi-Marja Moberg, joka on lukenut tekstejään lavarunoustapahtumissa muutaman kerran.

”Täällä kaikki saavat tilaa esiintyä. Yleisö kannustaa ja kunnioittaa.”

Elsa Tölli sanoo, että juontajat yrittävät tietoisesti edistää luottamuksellista fiilistä, joka syntyy pienistä eleistä.

”Ensikertalaisia kannustetaan erityisen paljon, ja esityksestä muistetaan aina kiittää.”

Tölliä itseään open mic -illat inspiroivat kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

”Vaikka olisin kuinka väsynyt, ilta on aina elävöittävä kokemus. Saan inspiraatiota siitä, kuinka monimuotoisia esityksiä on olemassa. Lavarunous tarjoaa selvästi samanlaisia kokemuksia myös muille. Saan joka tapahtuman jälkeen lukea vieraskirjasta, kuinka onnellisia ja häkeltyneitä lukemaan tulleet osallistujat ovat olleet saamastaan vastaanotosta.”

 

Helsinki Poetry Connection (HPC) järjestää kevään 2018 viimeisen Ruusu Open Mic -illan 27. toukokuuta Sörkan Ruusussa Sörnäisissä.

Kesä-heinäkuussa HPC järjestää lavarunotapahtumia ainakin kaupungin puistoissa.

Tapahtumista saa helpoimmin tietoa Helsinki Poetry Connectionin Facebook-sivulta ja Instagramista.

Lavarunoustapahtumista kiinnostuneiden kannattaa seurata Facebook-ryhmää ”Lavarunotapahtumat Suomessa”, jossa ilmoitetaan myös Helsingin ulkopuolisista tapahtumista.