Lokakuu kutsuu pelaamaan

Aura Nurmi, 11. lokakuuta 2017

Lokakuussa Lukufiilis heittäytyy leikkisäksi ja inspiroituu pelaamisesta ja pelillisyydestä.

Pelaaminen ja kirjallisuus eivät ole toistensa vastakohtia – pelaamisen parissa tehdään, ja on aina tehty, korkealaatuista taidetta, jota lainataan myös kirjallisuudessa ahkerasti.

Pelit ovat aina olleet fiktion keskeistä aineistoa. Ajankohtainen esimerkki tästä on Netflixissä suuren suosion saavuttanut sarja Stranger Things, joka kopioi Dungeons & Dragons -pöytäroolipelin mekanismeja. Molemmissa esiintyy joukko yksilöitä, joilla on oma tärkeä roolinsa ja taitonsa vieraassa maassa asuvia hirviöitä vastaan.

Kirjallisuus tuntee myös tuhansia teoksia, joissa pelin logiikka on astunut fiktioon. Tietyissä seikkailukirjoissa lukija voi itse tehdä päätökset siitä, kuinka tarina etenee, ja hyppii sen mukaan sivulta toiselle. Tätä tyyliä on lainannut myös Jaakko Yli-Juonikas kokeellisessa Neuromaani-romaanissa, joka johti ainakin tämän varomattoman ja riskejä ottaneen lukijan kerta toisensa kuolemaan! Jouduin selaamaan sivuja aina siihen asti, että voisin niin sanotusti “ladata” itseni uudelleen mukaan tarinaan. Lisäelämiä ei herunut.

Pelikirjaa Mustan tornin valtias tuli aikoinaan kulutettua todella, todella paljon. Koskaan en löytänyt ratkaisevaa koodia päästäkseni linnan hallitsijan luokse! Ja tämä ennen internetiä: en koskaan läpäissyt peliä. Turhauttavaa, mutta inspiroivaa.

Pelit lainaavat kirjallisuutta ja toisin päin; Witcher-pelisarja perustuu puolalaisen Andrzej Sapkowskin lumoaviin Noituri-fantasiakirjoihin samoin kuin Metro 2033 venäläisen Dmitry Glukhovsky samannimiseen, vuonna 2010 ilmestyneeseen teokseen. Pelikokemusta jatketaan laajasti myös esimerkiksi fanifiktion parissa; tiesitkö, että eräs maailman kuuluisin ja myydyin kirjasarja, 50 Shades of Grey, on alkujaan ollut suosittu fanifiktio Twilight-sarjasta?

Ammattimaiset kirjoittajat luovat tarkkoja ja laadukkaita tarinoita toistensa teoksista. Monien peli-nimimerkkien takaa löytyy nimekkäitä kirjailijoita. Pelimaailma luo lisäksi rinnalleen uusia ja kiinnostavia kulttuureja. Se inspiroi heittäytymään esimerkiksi pukuiluharrastukseen (cosplay).

Pelaaminen on loputon käsite. Sanalla peli tai pelaaminen tarkoitetaan eri asioita eri yhteyksissä. Peli ujuttautuu arkiseen kanssakäymiseemmekin aina viattomasta ajanvietteestä monimutkaisiin ihmissuhdekuvioihin, joissa jokaisella meistä on oma roolimme.

Lokakuun Lukufiiliksessä uppoudutaan roolipelaamisen, pukuilun, sekä nörttiaiheisten kirjojen pariin fanifiktiota unohtamatta. Kirjailija Erkka Mykkänen kirjoittaa omasta suosikistaan, Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisestä, jatkotarinaa. Pukuiluharrastaja Ree Fagerström kertoo mahtavasta harrastuksestaan ja inspiraation lähteistään. Kysymme myös runoilija Mikael Bryggeriltä, kuinka luonnistuu runokirjan luonti, joka hyödyntää pelaamisen logiikkaa?

Parhaimmillaan pelit onnistuvat kertomaan meille samaistuttavia ja lohduttavia tarinoita yhtä hyvin kuin kirjallisuus. Pelaaminen on hieno ja mielikuvitusta kutkuttava harrastus. Tämän päivän suurromaanit piirtävät itseään tajuntoihimme pikselein.

Jos kuukauden teema kiehtoo tai olet muuten vain innokas kirjoittaja, tarjoa tekstejäsi meille Stoorikori-osioon julkaistavaksi lukufiilis@lukukeskus.fi !

Lukufiiliksen toimituksesta runoilija Aura Nurmi.
Auralle voi lähettää terveisiä myös Lukufiiliksen somen kautta: @lukufiilis !