Ilmiöt
30.10.2018
|
Elisa Grönholm

Minustako kirjailija?

Tuleeko sinusta kirjailija sitten isona? Olen saanut kuulla saman kysymyksen aika monta kertaa elämäni aikana sukulaisten ja tuttujen esittämänä. Ensimmäisen tarinani kirjoitin lyijykynällä ruutupaperille Mintusta, joka sukunsa perinteitä uhmaten halusi vaihtaa balettitanssijan uran ratsastajan ammattiin. Se oli mielestäni aika hyvä tarina, oikeastaan niin hyvä, että myöhemmin ystäväni esitti ajatuksen omanaan lukiessaan kirjoittamansa tekstin luokan edessä ääneen.

Sittemmin Minttu-tarinan jälkeen kirjailijan urani ei ole lähtenyt nousuun. Kirjojen ja kirjoittamisen parissa olen viihtynyt aina. Valitsin opiskelupaikankin sen perusteella, että siellä saisi lukea hyviä kirjoja. (niin muuten sai!) Siitä huolimatta en ole aloittanut kirjoittamaan ensimmäistä kirjaani, vaikka se on ollut, kuten varmaan monen paljon lukevan, haave. Oikeastaan en ole edes ihan varma, miksi en ole aloittanut. Ehkä minulla ei ole ollut aikaa tai olen pelännyt epäonnistuvani.

Edellä mainitut asiat ovat kuitenkin vain tekosyitä, koska kuka tahansa voi kirjoittaa kirjan. Se vaatii vain hieman kärsivällisyyttä. Kirjan voi kirjoittaa vaikka kuukaudessa, kuten marraskuun National Novel Writing Month kutsuu tekemään. ”Pointtina on vain saada uusia tarinoita maailmaan, koska jokainen niistä on kertomisen arvoinen”, sanoo Suomen National Novel Writing Month -yhteisöstä Pinja Paju. Viime vuonna kuukauteen osallistui reilu 400 000 ihmistä.

Kirjailijan ammatin yllä leijuu tietty mystisyys. Ei ole ilmiselvää, miten kirjailijaksi ryhdytään tai mitä se vaatii. Harvemmin opinto-ohjaajan kuulee sanovan, että sinusta voisi tulla kirjailija. Tiesitkö, että kirjailijan ammattia voi harjoittaa myös toisen ammatin ohessa, tai että kirjailijaksi voi opiskella esimerkiksi Kriittisessä Korkeakoulussa tai Oriveden Opistolla? On myös hyödyllistä tietää, että kirjailijoiden tulot koostuvat usein tekijänpalkkioiden lisäksi, ulkomailta saatavista tuloista, lainauskorvauksista, dramatisoinneista, kirjoittamisen opettamisesta sekä muista kirjoitustöistä saatavista tuloista.

Loppuvuoden Lukufiiliksessä esitellään kirjailijan ammattia, kun esikoiskirjailija Essi Ihonen kertoo tiestään kirjailijaksi. Käsikirjoittajan työhön tutustutaan käsikirjoittaja Petra Forstenin haastattelussa ja kirjailijan työhön perehdytään myös toisesta vinkkelistä, kun avustajamme vierailee kustantamossa. Minua ainakin kiinnostaa, miten saada kustannussopimus ja millä perusteella kustantajat poimivat pinoistaan lupaavan kässärin.

Supermarsun luoja, kirjailija Paula Noronen sanoi kerran, että kirjailijaksi ryhtyminen vaatii mielikuvitusta, ja sitä on ihan kaikilla. Meillä, jotka emme ole vielä julkaisseet esikoisteosta, ei ole hätää, sillä ehdimme kyllä.  Suomalaisten esikoiskirjailijoiden keski-ikä on tällä hetkellä 36 vuotta.

Vaikket kokonaista kirjaa kirjoittaisikaan, niin kirjoitathan, niitä pieniä ajatuksiasi, lyhyitä haikuja tai rönsyileviä lauseita. Kuka tietää, mihin ne johtavat. Ehkä jonain päivänä kokonaiseen kirjaan.

 

Lukufiiliksen toimituksesta

Elisa

 

 

← Takaisin
seuraa meitä