Rohkeampi ja rehellisempi YA-kirjallisuus

Anri Väre, 12. kesäkuuta 2017

Hyvää kesäkuuta ja kesää ihanat lukijat, vaikka tätä kirjoittaessani ulkona ei kovin kesäiseltä juuri nyt näytäkään. Minulle itselleni tulee tällaisella säällä kotoisa olo, kun pysyttelen suosiolla sisällä hyvän kirjan kanssa.

Tässä kuussa Lukufiiliksen teemana on YA-kirjallisuus. YA eli young adult kirjallisuus on nimensä mukaisesti nuorille aikuisille suunnattua kirjallisuutta. YA on kuitenkin onnistunut saavuttamaan muidenkin ikäluokkien suosion. YA-kirjallisuudelle tyypillisiä piirteitä (jos sellaisia voidaan nimetä) on tietysti päähenkilöiden ikä, rohkeat aiheet ja teemat. YA on kasvattanut suosiotaan erityisesti ilmiöiden kuten John Green ja Suzanne Collins myötä. Suomessa YA ei ole vielä vakiinnuttanut asemaansa genrenä, mutta vähintään YA-kirjojen pohjalta tehtyjen elokuvien myötä se on tullut tutuksi jo ainakin osalle meistä.

Yleisesti minusta tuntuu, että liian usein nuortenkirjallisuudessa aliarvioidaan lukijoita käsittelemällä samoja aiheita, samoista näkökulmista eikä tarpeeksi syvältä. Viime syksynä haastattelin Helsingin Kirjamessuilla erästä nuortenkirjailijaa ja kun kysyin häneltä, että eikö ole hieman epärealistista, että kirjassa kaikki päähenkilöiden kohtaamat haasteet tuntuivat ratkeavan epäuskottavan helposti heti seuraavalla aukeamalla, hän totesi, että nuorten maailmassa on tarpeeksi haasteita muutenkin, joten hän halusi kirjojensa antavan enemmin lohtua ja toivoa.

Tavallaan ymmärrän, mitä kirjailija tarkoitti, mutta eikö eniten lohtua saa juuri siitä, kun voi todeta, että haasteista ja ikävistä kokemuksista pääsee yli ja niistä huolimatta elämästä voi löytää uudestaan toivoa? Muistan yhä, kuinka yläasteen alussa luin kirjan, jossa päähenkilön vanhemmat erosivat. Päähenkilö uskoi pitkään vakaasti siihen, että hänen vanhempansa palaisivat vielä yhteen ja kaikki palautuisi ennalleen. Kirjan lopussa päähenkilö kuitenkin joutui toteamaan, ettei niin tule tapahtumaan ja hyväksyi tilanteen. Luettuani kirjan itkin tuntikausia sen jälkeen, koska päähenkilön kautta olin onnistunut käsittelemään omien vanhempieni eron aiheuttamaa kipua.

YA-kirjallisuudessa hienointa onkin, että se tuntee yleisönsä: hahmot ovat persoonallisia ja stereotypiat rikkovia. Vaikeitakin asioita käsitellään, mutta opettavaisen näkökulman sijasta asiat esitellään niin kuin ne oikeasti ovat. Hyväksytään, ettei kaikkeen aina löydy helppoa ratkaisua, eikä jokaisesta haasteesta välttämättä löydy sitä hopeareunusta.

Tänä kesänä Suomen suurimmat kustantamot järjestävät viihdeyhtiö Kaiken Entertaimentin johdolla Suomen ensimmäisen Young Adult –kirjojen fanitapahtuman. Hel-YA! eli Helsinki Young Adult Literary Convention pidetään Suvilahden Ravintola Lämmössä 5.8.2017. Lisätietoja tapahutmasta ja lipunmyynnistä löydät täältä. Lukufiilis on tietenkin mukana tapahtumassa! Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin, mutta tässä vaiheessa voidaan jo sanoa, että mukana tulee olemaan kotimaan ja maailmallakin läpilyöneitä alan huippuja kuten Salla Simukka ja Emmi Itäranta. Hel-YA:n on tarkoitus koota yhteen nuoret (ja vähän vanhemmatkin) lukijat ja tuoda fanit yhteen yhteisen asian äärelle. Lukeminen voi olla ja parhaimmillaan onkin harrastus, joka yhdistää ihmisiä.

Kesäkuussa Lukufiilis omistautuu siis YA-kirjallisuudelle ja teemme yhteistyötä Hel-YA:n sekä The YA diaries –blogin kanssa. Arvioimme mm. uuden Kaikki kaikessa elokuvan, joka perustuu saman nimiseen kirjaan sekä muita YA-uutuuksia! Elokuun alussa näemme toivottavasti Suvilahdessa!

Hyvää kesää!

Anri