Langennut

Johanna Valjakka, Kallion lukio, 20. kesäkuuta 2017

Langennut (Lauren Kate, WSOY 2017, suom. Inka Parpola) on klassinen nuortenkirjallisuuden teos, joka yhdistää synkän fantasian ja intohimoisen romantiikan. Teoksen protagonisti Lucinda Price joutuu jättämään entisen elämänsä taakseen hämäräperäisen onnettomuuden jälkeen ja muuttamaan Sword & Crossin koulukotiin. Sisäoppilaitos on akateemisesti naurettavan vaativa, kattavasti vartioitu ja ennen kaikkea täynnä sosiopaattisia nuoria.

Näiden nuorten joukosta kuitenkin löytyy muutama, jotka auttavat Lucindaa eli Lucea sopeutumaan uuteen elämäänsä aitojen sisällä. Sekä siivoton Arrianne että kaikkitietävä Penn edistävät Lucen matkaa oman paikan löytämistä kohti ja opettavat häntä paikan tavoille. Uusien ystävien lisäksi koulupäivien sisältöä kasvattavat kyseenalaiset opettajat ja etenkin kaksi erilaista poikaa.

Tummapiirteinen Cam pistää välittömästi silmänsä uuteen oppilaaseen, ja ryhtyy tavoittelemaan häntä pikniktreffien, lahjojen ja ennen kaikkea lämpimien katseiden ja sanojen voimin. Vaaleahiuksinen ilmestys Daniel taas on Lucelle ristiriitainen arvoitus – Daniel vetää häntä puoleensa ja samalla työntää häntä pois voimalla, jota hän ei voi vastustaa.

Lucen menneisyys ei jätä häntä rauhaan uudessa koulussa, eikä etenkään silloin, kun hän viettää aikaa kummankaan pojan kanssa. Koko hänen elämänsä ajan, Lucea on piinannut yliluonnolliset, selittämättömät ja uhkaavat varjot. Sword & Crossissa ne eivät ainoastaan vahvistu, vaan löytävät uusia muotoja. Tämän lisäksi Luce ei pääse eroon tunteesta, että hän on tavannut Danielin joskus aikaisemmin, vaikka Daniel kieltää ja vähättelee tätä tunnetta.

Pahaenteiset varjot, Lucesta taistelevat kaksi poikaa ja teosta vallitsevat mysteerit tekevät 450-sivuisesta romaanista nopeaa luettavaa. Tarinan edetessä arvoitus toisensa jälkeen ratkeaa, vastaten kysymyksiin, joita syntyy jatkuvasti lisää. Teksti on helppolukuista ja sulavaa, jättäen pois vaikeasti tulkittavat ja laajat metaforat ja keskittyen tämän teoksen olennaiseen osaan: juonen kulkuun.

Langennut jakaa muiden nuortenkirjallisuuden teosten kanssa monia asioita. Se käyttää teineille samaistuttavaa kirjoitustyyliä, jonka voi bongata myös P.C ja Kristin Castin Yön Talo -kirjasarjasta ja Rick Riordanin Percy Jackson -kirjasarjasta. Langennut jakaa myös muita piirteitä Yön Talo -kirjojen kanssa, kuten sisäoppilaitoksen miljöön ja erityisesti yliluonnollisen ja teiniromantiikan yhdistämisen.

Teos muistuttaa myös Stephenie Meyerin Twilight -saagaa siinä suhteessa, että protagonisti joutuu valitsemaan kahden pojan välillä, joista toinen on huomaavainen ja alati paikalla kun taas toinen on mystinen ja vaikeasti tavoiteltava tytön turvallisuuden vuoksi. Becca Fritzbackin kirjoja (Langennut enkeli, Riitasointu, Hiljaisuus ja Loppusoitto) Langennut muistuttaa sekä tyyliltään että teemaltaan.

2005-2010 välisenä aikana nuortenkirjallisuudessa (johon Langennut osuu myös, koska se on kirjoitettu alunperin vuonna 2009) vallitsi selvästikin tiettyjä, suosittuja piirteitä. Tänä aikavälinä on tuotettu muun muassa kaikki aiemmin mainitut teokset tai kirjasarjojen ensimmäiset teokset. Ei siis ole ihme, että Langennut jakaa muiden teosten kanssa samoja ominaisuuksia.

Nimenomaan tämän takia on helppo suositella teosta lukijoille, jotka ovat ahmineet aikaisemmin näitä samoja piirteitä omaavia teoksia. Voin vahvasti suositella Langennutta romaaniksi, jonka lukee näin kesällä rannalla loikoillen, puutarhassa istuskellen tai vaikka lentokoneessa. Romaani imaisee nopeasti mukaansa, ja sen loppu jättää kaipaamaan lisää (itse aion ehdottomasti etsiä käsiini kakkososan, jotta saan mielenrauhan!).

3/5