Saara Turunen: Rakkaudenhirviö

Tanja Mölsä Viikin norssi, 3. joulukuuta 2015

Rakkaudenhirviö, Saara Turunen, Tammi 2015

Saara Turusen Rakkaudenhirviö kertoo vahvan tarinan oman paikan epätoivoisesta etsimisessä maailmassa, joka tuntuu olevan jatkuvasti minäkuvan tutkintaa vastaan. Omaelämänkerrallinen teos on koruttoman runollinen kuvaus siitä, kuinka hankalaa on olla erilainen ja kulkea omia polkujaan välittämättä muiden mielipiteistä.
Kirjan alussa suurin huoli on oma perhe, joka pitää poikatyttömäistä lastaan epänormaalina. Äiti valittaa mikäli mikä tahansa asia poikkeaa normaalista elämäntavasta, koulussa kaikkia yritetään survoa samaan muottiin ja maailma tuntuu muutenkin ahdistavan ja vääntävän nuorta naista vääriin suuntiin. Lopulta hän päättää lähteä pois kuusimetsän keskeltä avaraan maailmaan. Hän hakee taidelukioon Helsinkiin ja saa ensimmäistä kertaa oikeita ystäviä. Jokin tuntuu silti olevan vinossa. Niinpä hän alkaa matkustella ympäri maailmaa etsiessään omaa tilaansa. Hän haluaisi elää omalla tavallaan, omassa paikassaan, mutta silti äidin nalkutus normaaliudesta tuntuu löytäneen tiensä nuoren naisen ajattelutapaan, mikä ajaa häntä lopulta ympäriinsä suomatta yhtäkään levollista hetkeä.
Rakkaudenhirviö on kirjoitettu todella riipaisevasti ja se jää vainoamaan ajatuksia vielä pitkään kirjan lukemisen jälkeenkin. Vailla silottelua ja koristeita kirja pureutuu yksinäisyyteen ja lapsuuden vaikutusten ytimeen tavalla, josta on revitty kaikki turha pois jättäen jäljelle vain raa’an totuuden.

3 tähteä