Ozan Yanar lukee kirjoja kynä kädessä

Anri Väre, 30. maaliskuuta 2016

Tässä sarjassa haastattelemme erilaisia ihmisiä, joita kaikkia yhdistää rakkaus lukemiseen. He kertovat, mitä lukeminen on heille antanut, mitä vaikutuksia sillä on ollut ja mitkä teokset ovat vaikuttaneet heihin eniten.

Ozan Yanar on Vihreiden kansanedustaja sekä taloustieteiden opiskelija. Lukeminen on keskeinen osa hänen työtään, mutta nauttii siitä myös vapaa-ajallaan.

ozanyanar

Mikä lukemisessa on parasta?

Lukemistahan on monenlaista. Itse luen hirveästi työn puolesta, esimerkiksi kokousmateriaaleja ja perehdyn asioihin jotka auttavat päätöksen teossa. Kun puhutaan kaunokirjallisuudesta niin lukemalla voi asettua jonkin toisen asemaan ja eläytyä hänen elämäänsä. Ja voi ottaa breikin omasta elämästään, se on aika kiehtovaa. Lukemisen kautta kokema eläytyminen on ainutlaatuista, ei millään muulla tavalla voi astua sillä tavoin toisen saappaisiin.

Paras lukukokemus?

Khaled Hossein Leijapoika. Tarina on monipuolinen ja monikerroksinen, tunteellinen ja inhimillinen. Se kertoo afganistanilaisesta pojasta, joka elää konfliktin keskellä. Monen mutkan kautta hänen kuitenkin onnistuu päästä Yhdysvaltoihin ja saa uuden alun. Pojan muistot Afganistista ovat mielenkiintoisia, samoin kuten pojan kiinteä suhde isään. En tiedä Afganistanista paljoakaan, joten oli kiinnostavaa nähdä miten tarina kertoi yhteiskunnasta ja siitä kuinka ihmiset yrittävät tulla toimeen konfliktin keskellä. Yhdysvalloissa päähenkilö kohtasi ihan uudenlaisen ympäristön ja sai ikään kuin uuden elämän. Kirja on täynnä yllättäviä käänteitä ja muutenkin älyttömän mielenkiintoinen. Itsekin maahanmuuttajataustaisena henkilönä oli kiinnostavaa lukea toisen kokemuksia ja joitakin yhtäläisyyksiäkin löytyi.

Mihin kirjan henkilöön olet samaistunut eniten?

Kirjoissahan samaistuu jatkuvasti, voi jopa samaistua henkilöihin jotka ovat täysin erilaisia kuin itse. Yhden romaanin aikana voi samaistua jopa useampaan ihmiseen. Muistan samaistuneeni joihinkin ajatuksiin Zlatan Ibrahimovicin elämänkerrassa. Zlatan, kuten minäkin, ollaan maahamuuttajataustaisia ja kasvettu pohjoismaisessa yhteiskunnassa. Tunnistin samanlaisia ajattelutapoja, oivalisin että hei – mäkin oon ajatellut joskus noin. Vaikka kirja alkuun vaikutti kevyeltä, oli siinä loppujen lopuksi ihan varteenotettavia yhteiskunnallisiakin huomioita.

Minkä kirjan miljööseen haluaisit matkustaa?

Ensimmäinen Nobelin voittaneen turkkilainen kirjailija Orhan Pamuk kirjoittaa teoksissaan lähihistorian melankolisesta Istanbulista. Hän on todella hyvä kirjailija. Minä olen syntynyt Istanbulissa ja asunut siellä muutaman vuoden, tykkään siitä kaupungista ja käyn siellä aika usein. Haluaisin vierailla Pamukin kuvailemassa Istanbulissa ja nähdä millainen turkkilainen yhteiskunta oli silloin.

Kirja joka on vaikuttanut eniten?

Hmm.. Juha Itkosen Anna minun rakastaa enemmän oli ensimmäisiä suomenkielisiä kaunokirjallisia kirjoja, joka sai minut innostumaan suomalaisesta kaunokirjallisuudesta. Muutin Suomeen 14-vuotiaana ja vaikka opin suomenkielen aika nopeasti niin aika monta vuotta luin kaunokirjallisuutta kuitenkin vain turkiksi. Anna minun rakastaa oli ensimmäisiä kirjoja joka sai mut ymmärtämään että suomenkielisessäkin kaunokirjallisuudessa on kauniita kirjoja ja kuinka monipuolinen ja kaunis kieli suomi on. Kaunokirjallisuuden ulkopuolella yksi eniten vaikuttanut kirja on taloustieteen pääsykoekirja, sitä kautta tajusin monia uusia ulottuvuuksia taloudesta ja siksi se onkin ammatillisessa mielessä ollut merkittävä.

Milloin on paras aika lukea?

No tietenkin illalla ja ennen nukkumaanmenoa on hyvä lukea, silloin rentoutuu. Mutta itseasiassa tykkään lukea metrossa, lukeminen on oivallinen matkustusajanviete. Asun Vuosaaressa ja metromatka keskustaan kestää noin kaksikymmentä minuuttia. Sen aikana voi hyvin lukea mitä vaan. Luen sanoma- ja aikakausilehtiä, joskus kaunokirjallisuuttakin. Digitaalinen maailma on avannut mahdollisuuksia, nykyään kännykästä tai tabletista voi lukea mitä vaan.

Pitäisikö ihmisten lukea enemmän?

Ihmisten pitäisi ehdottomasti lukea enemmän, minun mukaan lukien. Lukiessa oppii, sivistyy, tutustuu erialisiin ihmiskohtaloihin ja rentoutuu. Se on yksi parhaista asioista mitä ihminen voi vapaa-ajallaan tehdä. Joku hyvä kirja ja kiva kahvila, hiljainen nurkka – onhan se aika mageeta.

Olet asunut useammassa eri maassa ja puhut useampaa kieltä. Onko kirjallisuudesta ollut apua uuden kielen tai kulttuurin oppimisessa?

Kun muutin Suomeen asetin itselleni tavoitteeksi oppia lukemaan suomenkielisiä sanomalehtiä. Se motivoi kielen oppimisessa. Kaunokirjallisuus tuli hieman myöhemmin, mutta oivalsin että kirjoistahan voi oppia paljon yhteiskunnasta ja kirjallisuus auttaa tosi paljon syvällisten asioiden ymmärtämisessä.

Itseasiassa minulla on tapana alleviivata kirjoja, luen kynä kädessä. Ehkä tapa on perua opiskeluajoilta. Lukiessani, jopa kaunokirjallisuutta, teen alleviivauksia ja kirjoitan huomioita. Joskus löytää jonkun repliikin tai ajatuksen ja mietin hei vau, täähän oli hyvä huomio tai tapa sanoa jotakin. Kaunokirjallisuudessakin on tosi mielenkiintoisia repliikkejä tai ajatuksia, joskus löytää hyvän näkökulman tai idean esimerkiksi ihmissuhteisiin liittyen. Harvoinhan niitä on aikaa käydä uudestaan läpi, mutta ne auttamat hahmottamaan.

Minkä kirjan ottaisit matkalle?

Matkalla minulla on aina kirja mukana, nytkin olen lähdössä Sambiaan työmatkalle ja tarkoitus oli ottaa kotona kesken ollut kirja mukaan mutta unohdin! Matkoilla matkaoppaat ovat aika hyviä, tai sitten vaan nappaa mukaan sen kirjan mikä on kesken sillä hetkellä. Toisaalta olisi varmaan hyvä ja mielenkiintoistakin yrittää löytää joku kirja matkakohteesta, esimerkiksi nyt joku Sambialainen kirja voisi olla hyvä. Hitsi kun se kirja unohtui, mä lupaan katsoa lentokentältä jonkun kirjan mukaan!

Lukeminen on.. opettavaista. Se on samaistumista muiden ihmisten elämään. Lukeminen on hyvin palkitsevaa.