Briitta Hepo-oja: Siilin kuolema. Myllylahti. 2015.
”Siili lötkötti valtatiellä. Sillä oli avuttoman pienet käpälät, musta pikkuinen kuono ja terävät piikit. Se oli ollut ruskeamusta, vatsasta vaaleampi. Nyt se oli vääntynyt luonnottomaan asentoon. Mä en ollut ikinä nähnyt mitään niin surkeaa. Mun kävi sitä niin sääliksi, että mua alkoi itkettää.”
Arttu Hakala on 15-vuotias pikkukaupungin poika. Hänen isänsä on toimitusjohtaja ja äitinsä menestyvä arkkitehti. Artun veljet ja sisko Lottakin ovat löytäneet paikkansa maailmassa. Vain Arttu on outo ja ulkopuolinen, jopa omassa perheessään. Hänellä ei ole kavereita, mutta pelkoja ja fobioita kyllä löytyy.
Mökkireissulla Artun isä ajaa siilin yli ja se on pojalle liikaa. Arttu järjestää kohtauksen, jonka seurauksena siili saa hautajaiset ja Artusta tulee luonnonsuojelija. Kuin tilauksesta hänen elämäänsä ilmestyy myös Neatta, innokas Animalian jäsen, joka ymmärtää Arttua ja hänen hetkittäisiä tempauksiaan. Artun äiti ja isä eivät kuitenkaan sulata poikansa oikutteluja sen enempää kuin perheen uusinta tulokastakaan, Kurt Cobainia.
Siilin kuolema on hieno esikoisromaani, joka antaa odottaa kirjoittajaltaan paljon tulevaisuudessa. Teos on kirjoitettu omaperäiseen ja mukaansatempaavaan tyyliin, jossa eniten pidin tulkinnanvaraisuudesta. Jokainen lukija saa ja joutuu ajattelemaan ja kokemaan Siilin kuoleman omalla tavallaan. Mielestäni kerronta kuitenkin polkee joissain kohdin paikallaan, eikä kirjan kansi oikein houkuttele lukemaan. Synkät kannet kätkevät silti sisäänsä humoristisen ja ehdottomasti lukemisen arvoisen nuorten kirjan!
Tähdet: 4