Kirja-arviot
23.4.2017
|
Anri Väre

Lukuviikko 2017 – Anna lahjaksi lukuvinkki!

Hyvää Kirjan ja ruusun päivää! Lukuviikko on tullut päätökseensä, mutta lukuvinkkien jakaminen jatkuu toki Lukufiiliksessä edelleen. Tässä muutama poiminta kirjavinkkejä kirjailijoilta sekä Lukufiiliksen nuorilta lukijoilta. Jos kaipaat kirjavinkkejä enemmänkin niin muista tsekata Lukufiiliksen vuoden takaiset kirjavinkkilistat, joita kokosimme erilaisten teemojen ympäriltä: pelit, sosiaalinen media, musiikki, elokuvat, harrastukset ja tv-sarjat.

”Juuri nyt suosittelen Marisha Rasi-Koskisen Eksymisen ja unohtamisen kirjaa kaikille, jotka ovat joskus olleet eksyneitä tai joskus unohtaneet. Kirja kertoo hienosti siitä, millaista on olla lapsi aikuisten maailman armoilla ja miten voi luoda oman todellisuutensa, jos todellisuus ei muuten riitä.”
– Salla Simukka

”Olen juuri nyt lukemassa Petina Gappahn Muistojen kirjaa, joka vaikuttaa todella hyvältä. Se sopii ihan kaikille! Lisäksi toivoisin, että Suomen hallituksen kaikki ministerit lukisivat minun kirjani ja pohtisivat, miten Suomesta oikeasti tehtäisiin paikka, missä kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet toteuttaa unelmiaan. ”
– Koko Hubara

”Junot Diaz – I’ve read a few of his short stories but a couple of weeks ago, I decided to pick up his 2006 Pulitzer Prize winning The Brief Wondrous Life of Oscar Wao. Wow! I stayed up all night reading it. Diaz is a Dominican-American who writes about the immigrant experience with such humor, rawness and cool. I couldn’t get enough so the next day I bought This is How You Lose Her. And guess what? I stayed up all night reading that book too! If you can, read it in its native English because Diaz’s use of language, particularly the particular NY Dominican dialect he captures is amazing. Even if you don’t understand it all–you’ll get it. Trust me.
– Mintie Das

”Yläkoulussa luin ensimmäisen kerran kirjan alusta loppuun. Kyseessä oli Taru sormusten herrasta -trilogia. Olin nähnyt siitä tehdyn elokuvan ja kun joku kertoi, että elokuvasta on myös kirjasarja, minun oli pakko lukea se. Kiinnostuin fantasiakirjallisuudesta, ja kun opettaja antoi kerrankin valita itse aineen aiheen, innostuin kirjoittamaan fantasiaseikkailun. Sain lisäksi erityisluvan kirjoittaa aineen koneella mutta vain sillä ehdolla, että kirjoittaisin tekstiä vähintään 10 sivua. Koneella oli niin helppo kirjoittaa, että tekstiä oli jo 12 sivua eikä maailmaa pelastava ja lohikäärmeitä metsästävä päähenkilö ollut lähtenyt vielä edes kotikylästään. Lopulta seikkailua kertyi 50 sivua ja olisi kertynyt enemmänkin, mutta aine piti jossain vaiheessa palauttaa. En ehtinyt kirjoittaa tarinalle kunnollista loppua vaan jouduin kiireesti tappamaan kaikki henkilöt.”
– Aleksi Delikouras

Oonko ihan normaali? sopii lukijalle, joka etsii kysymyksiinsä vastauksia. Mielenterveysongelmista puhutaan edelleen aivan liian vähän. Kirja oli silmiä avaava, kuitenkaan olematta liian synkkä. Helppolukuista kirjaa kohdistaisin eniten yläastetta aloittaville nuorille, jotka etsivät kirjoista tietynlaista vertaistukea ja samaistuttavuutta.
– Hilma Kupiainen, Kallion Lukio

Suosittelen kirjaa (Naondel, Maria Turtschaninoff) kaikille fantasiasta kiinnostuneille lukijoille, jotka eivät pelkää vaikeita aiheita. Kirja olisi kuitenkin kaikkein osuvimmillaan teini-ikäisen tytön lukemana, sillä sen tärkein opetus on nykypäiväisen naiseuden ydin: Älä anna kenenkään sanoa sinulle, mitä saat ja mitä et saa tehdä, koska olet tyttö. Ota kohtalosi omiin käsiisi ja ole oman elämäsi päähenkilö.
– Sara Guzzi, Herttoniemen yhteiskoulu

Tiranan sydän on koskettava tarina kasvamisesta, ystävyydestä ja paikkansa löytämisestä. Nautin suuresti sen lukemisesta. Se sai minut myös kiinnostuneeksi Statovcin esikoisteoksesta Kissani Jugoslavia. Suosittelen Tiranan sydäntä kaikille kasvutarinoista, maahanmuutosta tai Euroopan lähihistoriasta kiinnostuneille.
– Akseli Nurminen, Viikin Normaalikoulu

Suosittelen Mafiakesää kaikille nuorille ja jännityksestä tykkääville. Se sopisi kyllä myös kaikille muillekin, mutta koen sen nuorten kirjaksi. Se sopisi erittäin hyvin kesälomalla luettavaksi, sillä Artturi oli Sisiliassa kesäaikaa ja se tuo mieleen kesäloman. Suosittelen lämpimästi lukemaan tämän kirjan ja uskon tästä tulevan menestys.
– Eveliina Kaarela, Mukkulan peruskoulu

← Takaisin
seuraa meitä