Kirja-arviot
3.12.2015
|
Seela Räsänen

Iida Sammalisto: Tähtimosaiikki

Iida Sammalisto: Tähtimosaiikki. Otava. 2015.

“Vuoret kohosivat tummina vain muutaman sadan askeleen päässä merestä. Niiden ylärinteitä peitti usva ja huipuilla kajahtelivat korppien käheät huudot. Vuoristossa oli hengenvaarallista kulkea, mutta jokin siinä veti Sunaa puoleensa. Sen villeys, hiomaton, karu luonto kiehtoivat. Vain siellä Suna saattoi unohtaa olevansa ihminen. Hän oli tuulessa kieppuva haukka, hän oli karkuun loikkiva peura, saalista vaaniva puuma, lapsiaan puolustava karhu, koskessa loiskiva lohi, hän oli kotka, jänis, susi, kettu. Hän oli yhtä luonnon kanssa.”

Suna on Vaeltaja, joka pakenee Ruskaa hallitsevan Korppiruhtinaan kätyriä yhdessä kettunsa Ion kanssa. Hän luulee kulkevansa vapaana, kunnes hänen mukaansa lyöttäytyy tähdistä tuleva Lupus, joka kertoo Sunalle tämän olevan ennustuksen Valittu: Sunan kohtalona on syöstä paha Korppiruhtinas pois valtaistuimelta. Suna ei kuitenkaan ole valmis luopumaan vapaudestaan vaivaisen ennustuksen tähden, mutta Lupus ei suostu luovuttamaan punatukkaisen tytön suhteen. Korppiruhtinaan metsästäjäkään ei luovu jahdistaan ja niin alkaa pakomatka Ruskan metsissä.

Tähtimosaiikki on vakuuttava fantasiakertomus, jonka parasta antia on ehdottomasti Iida Sammaliston runsas muttei suinkaan rönsyilevä sanankäyttö. Sammalisto saa lukijan melkein luulemaan, että hän matkustaa yhdessä kirjan henkilöiden kanssa läpi Ruskan peltojen, piipahtaa Kuunsillan syysmarkkinoilla haistelemassa ja maistelemassa markkinoiden huumaavaa tuoksua ja tunnelmaa, pakenee metsissä saalistajaa kuulaassa syysilmassa, herää ja näkee ensilumen sataneen. Sammalistolla on uskomaton kyky herättää tarina henkiin.

Kirjassa on selkeä hyvä vastaan paha -asetelma, mutta teos ei kuitenkaan esitä sankareita putipuhtaina pulmusina ja pahiksia läpikotaisin pahoina. Jokaisen keskeisen henkilön motiiveja kuullaan, vaikka pääasiassa kertojina toimivat Suna ja Lupus. Virkistävää on myös, että Suna, nuori tyttö, nousee sankarin rooliin ja Lupus, tähtien mittapuulla nuori poika, toimi vain henkisenä tukena ja ystävänä. Usein fantasia- ja muissakin kirjoissa sankari on yhä edelleen se poika tai mies, ja naiset ja tytöt on syrjäytetty tuen ja rakastetun rooliin.

Kaiken kaikkiaan Tähtimosaiikki on vahva kertomus Sammalistolta ja jään mielenkiinnolla odottamaan hänen tulevia kirjojaan. Jos olet fantasian ja kauniin kielenkäytön ystävä,on Tähtimosaiikki silloin ehdottomasti lisättävä lukulistallesi!

Neljä tähteä

← Takaisin
seuraa meitä