Pajtim Statovci, Tiranan sydän
Otava 2016
Albaniassa eletään muutosten 1990-lukua. Kun nuoren Bujarin isä kuolee, sisko katoaa ja äiti vajoaa omiin maailmoihinsa, lähtee hän ystävänsä Agimin kanssa Adrianmeren yli länteen. Pojat unelmoivat vapaudesta ja suvaitsevaisuudesta. Bujar kiertää maailmaa pysähtyen muun muassa Saksassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa päätyen lopulta Suomeen. Uusissa paikoissa Bujar rakentaa itselleen aina uuden identiteetin. Hän vaihtaa sekä sukupuoltaan että kansalaisuuttaan tilanteen tai oman halunsa mukaan. Yhdysvalloissa hän esimerkiksi kertoo olevansa näyttelijäksi tahtova nainen. Vähitellen Bujar kuitenkin hyväksyy itsensä ja löytää identiteettinsä.
Tiranan sydän kertoo nuoren miehen kamppailusta oman identiteettinsä löytämiseksi. Bujarin seksuaalinen ja kansallinen identiteetti on kirjan aikana jatkuvasti murroksessa. Olimme äidinkielen ryhmämme kanssa kuuntelemassa kirjailija Pajtim Statovcia kirjailijaillassa Malmin kirjastolla. Statovci kertoi, että hänestä tärkeimpiä kirjan esittämiä kysymyksiä on: ”Pitääkö ihmisen kuulua koko elämänsä ajan hänelle syntymässä annettuun muottiin?” Tätä aihetta kirja käsittelee varsin paljon. Bujar ei halua sitoa itseään kumpaankaan sukupuoleen. Hän haluaa pystyä päättämään siitä vapaasti. Bujar myös hieman nauttii siitä, kun muut ihmiset eivät täysin varmasti pysty tunnistamaan hänen sukupuoltaan, vaan joutuvat olettamaan sen. Bujar ei myöskään halua olla albaani, vaan hän määrittää kansalaisuutensakin tahtonsa tai mahdollisen hyödyn mukaan. Esimerkiksi Bujar toivoo häntä kohdeltavan paremmin, kun hän ei paljasta olevansa siirtolainen Albaniasta.
Toinen selkeä teema kirjassa on muukalaisuus. Bujar tuntee itsensä ulkopuoliseksi lähes kaikkialla minne hän meneekin. Kulttuurierot, kuten ihmisten erilaiset asenteet transsukupuolisuuteen, vaikuttavat Bujariin suuresti. Kirjassa on hieno kohta, jossa Bujar pohtii afrikanamerikkalaisten asemaa Yhdysvalloissa ja vertaa sitä omiin kokemuksiinsa. Tiranan sydän käsittelee maahanmuuttoa ja kulttuurien kohtaamista koskettavalla ja ajankohtaisella otteella.
Statovcin kieli on värikästä ja kaunista. Bujarin ajatuksia kuvaillaan tarkasti ja monipuolisesti. Bujarin mielipiteet yhteiskunnan eri ilmiöitä ovat varsin mielenkiintoista luettavaa. Vaikka kirja vie lukijansa hyvinkin vaivattomasti tiranalaiseen basaariin, ei muita miljöitä kuvata yhtä tarkasti.
Tiranan sydän etenee epäkronologisesti. Tapahtumat hyppivät Bujarin lapsuudesta hänen maailmanmatkailuunsa ja takaisin. Tämä yhdistettynä personaa vaihtavaan kertojaan tekee lukukokemuksesta paikoin hämmentävän mutta hyvin kiehtovan.
Tiranan sydän oli minulle varsin opettavainen teos. Pääsyy siihen on, etten ole lukenut sen teemoja käsitteleviä kirjoja juurikaan aikaisemmin. Tiranan sydän käsittelee seksuaalista identiteettiä ja muukalaisuutta hienosti ja ajankohtaisesti. Kuvaukset elämästä Albaniassa 1990-luvulla olivat myös mielenkiintoisia. Jäin kuitenkin kaipaamaan hieman enemmän taustoja balkanin konflikteista. Ne olisivat saattaneet parantaa lukukokemusta entisestään.
Tiranan sydän on koskettava tarina kasvamisesta, ystävyydestä ja paikkansa löytämisestä. Nautin suuresti sen lukemisesta. Se sai minut myös kiinnostuneeksi Statovcin esikoisteoksesta Kissani Jugoslavia. Suosittelen Tiranan sydäntä kaikille kasvutarinoista, maahanmuutosta tai Euroopan lähihistoriasta kiinnostuneille.
4/5