Magdalena Hai käänsi mangan visuaalisuuden proosamuotoon

, 19. elokuuta 2018

Kuva: Toni Härkönen, Otava

Tiesitkö, että mangassa koulun ihailluin poika on paitsi komea, myös ystävällinen ja hyvä koulussa? Magdalena Hai tietää, koska hänen uusin romaaninsa Kolmas sisar ottaa vaikutteita mangasta. Kirja on Royaumen aikakirjat -sarjan aloitusosa.

Miten manga näkyy Kolmas sisar-kirjassa?
”Oikeastaan joka tasolla: maailmanrakennuksessa, hahmoissa ja kerronnallisissa valinnoissa. Tietynlaiselle mangalle on tyypillistä suurien, myyttien ja maailmojen mittaisten, sekä pienten, ihmissuhteiden kokoisten tarinaelementtien yhdistäminen sujuvaksi sekametelisopaksi. Tämän piirteen halusin tuoda myös omaan tarinaani, joten suurimmillaan mangavaikutteet ovat siinä, millaiseksi kuvittelin noitien maailma Royaumen ja millä tavalla kuvaan heidän taikuuttaan, ja pienimmillään vaikkapa siinä, että Lune punastelee paljon. Niemannin hahmossa on melkoisen paljon ihanien mangapoikien vaikutteita, mutta erityisesti Adamin hahmossa halusin kuvata sellaisen pojan, jota tyypillisesti ihaillaan mangassa. Jos meillä lännessä tavataan ihastua hyvännäköiseen pahikseen, mangassa koulun ihailluin poika on paitsi komea, myös ystävällinen kaikille ja hyvä koulussa!”

Mistä idea kirjaan lähti?
”Kirjoittaessani sodasta kertovaa Susikuningatarta (Gigi ja Henry 3) päätin, että seuraavassa kirjassani olisi kaikkea ihanaa, taikuutta ja kissanpentuja, eikä kukaan kuolisi. Viimeinen näistä ei sitten toteutunut ihan niin kuin ajattelin, koska tulin heti alkuun tuhonneeksi kokonaisen maailman! Luin siihen aikaan paljon sarjakuvia ja erityisesti mangaa, ja aloin pohtia, pystyisikö mangan visuaalisesti tykittävän fantasian ”kääntämään” proosamuotoon. Eli lähdin kirjoittamaan proosateosta, jota lukiessa tuntuisi siltä, että se voisi olla mangaa – tai ainakin peräisin mangan maailmoista. Jo alkuvaiheissa kirjan ideointia mukaan tuli myös ajatus rakkaudesta teemana ja galaktisesta mittakaavasta. Ensimmäinen kirjaan liittyvä konkreettinen mielikuvani oli luudalla ratsastava nuori noita, jolla on raidalliset sukat ja yönmusta iho. Hänestä tuli sittemmin Kolmannen sisaren päähenkilö Lune.”

Oletko aiemmin tuottanut mitään mangaan liittyvää? Onko manga lähellä sydäntäsi?
”Kirjojen lisäksi luen ajoittain paljonkin sarjakuvia, myös mangaa. Olen aina pitänyt mangasarjakuvien visuaalisuuden ja villin tarinankerronnan lisäksi sen monimuotoisuudesta; kaikki mangahan ei ole vain suurisilmäisiä tyttöjä ja romanttis-eroottisia nenäverenvuotoja, vaan mangan piiristä löytyy myös vakavampaa, ajatuksia herättelevää taidesarjakuvaa. Toisaalta juuri mangassa saavutetaan suurimmat sydämenläpätykset, kun kyse on romanttisista juonenkäänteistä. Suuri haaveeni olisi, että kirjoistani tehtäisiin joskus mangaversioita.”

Millainen kirjoittaja olet?
”Terrieri! Kun saan ideasta kiinni, en päästä irti. Tai kenties rakentaja: tapaan lisätä tarinoihini merkityskerroksia merkityskerrosten päälle. Loppuvaiheessa romaanin kirjoittamista heittäydyn perfektionistiksi ja viilaan jokaista sanaa ja lausetta tarvittaessa moneen kertaan niin kauan, että olen tyytyväinen. Tässä vaiheessa on ihan hyvä, jos kustannustoimittaja on tiukkana ja sanoo, milloin kirja on valmis.”

Kirjasi kohdeyleisöksi sopivat nuoret aikuiset. Miksi päätit kirjoittaa juuri heille?
”Osittain haasteena itselleni, koska en ollut sitä aiemmin tehnyt, ja osittain kirjan sisällön takia. Joskus hahmot kehittyvät hyvin varhaisessa vaiheessa melkeinpä itsenäisiksi toimijoiksi, ja ne potkivat vastaan, jos niitä yrittää saada tekemään asioita väärällä tavalla. Lunen ja Niemannin kemiat olivat lähes välittömästi varsin ”Young Adult” eli sopivia nuorille aikuisille, että kirjan kohderyhmä määrittyi puhtaasti näiden kahden hahmon perusteella!”

Nettisivuiltasi selviää, että vaikutat Osuuskumma-kustantamossa. Mitä se tarkoittaa ja millainen merkitys sillä on ollut sinulle kirjoittajana?
”Osuuskumma on osuuskuntamuotoinen kustantamo, joka julkaisee pääasiassa suomalaista spekulatiivista fiktiota aikuisille. Kustantamon omistavat kirjailijat, graafikot ja kustannustoimittajat, eli kustantamon toimintaa voisi kuvata reilun kaupan kustantamiseksi: pienkirjallisuutta tekijöiltä lukijoille. Liityin Osuuskummaan vuonna 2013, kun olin jo kirjailija, ja itselleni toiminta onkin tarjonnut eräänlaisen takaoven näkymän kustannusalalle. Kirjailijahan ei välttämättä näe kirjantekoprosessista muuta kuin oman osuutensa. Osuuskummassa olen toiminut mm. kustannustoimittajana sekä toimitusneuvostossa, joka valitsee käsikirjoitukset, jotka päätetään julkaista kirjoiksi. Nämä tehtävät ovat opettaneet myös minua paremmaksi kirjailijaksi.”

Millainen olet lukijana, mitä kirjaa luet tällä hetkellä?
”Sain juuri loppuun loistavan Minä, Simon, Homo Sapiensin, ja olen nyt hieman kirjojen välillä. Koska en osaa käydä nukkumaan ilman lyhyttä lukuhetkeä, tartuin uudestaan jo pari kertaa lukemaani Terry Pratchettin Vartiosto-kirjaan Savijaloilla, kunnes keksin, mihin uuteen teokseen siirryn seuraavaksi. Lukijana olen juuri tällainen: luen koko ajan jotakin, mutta aina välillä tartun kirjaan, joka pyyhkäisee tavalla tai toisella pöydän puhtaaksi. Silloin palaan tuttuihin lohturiepukirjoihin, joiden parissa aina viihdyn.

Mikä on ollut mieleenpainuvin lukukokemuksesi?
”On mahdotonta sanoa vain yhtä, mutta viime vuosien unohtumattomia ja koskettavia lukukokemuksia ovat olleet mm. Neil Gaimanin Ocean at the End of the Lane ja Hal Duncanin Vellum. Suomalaisista kirjailijoista pidän tavattoman paljon Leena Krohnin kirjoista. Huomaan pitäväni aina eniten kirjoista, joissa maailmat hajoavat ja todellisuuksien rajat murretaan.”

Lukeminen on…
”…lentämistä vieraisiin maihin. Joskus myös palaamista kotiin.”

Magdalena Hai nähdään syyskuun lopulla järjestettävällä Hel-YA!-festivaalilla.