Nura Farah: Aavikon tyttäret

Elli Iivanainen, 19. maaliskuuta 2016

Aavikon tyttäret (Otava, 2014) on Suomen ensimmäisen somalitaustaisen kirjailijan Nura Farahin taidokas esikoisteos. Piinaavan moniulotteisesti kirjoitettu romaani saa suun makustelemaan vieraskielisiä sanoja, sekä pistää pään pyörälle 1950-luvun Somalian hierarkialla. Kirja seuraa somalialaisen Khadijan töyssyistä matkaa tytöstä naiseksi aavikon keskellä. Luonteeltaan runollinen Khadija elää konservatiivisessa ja miesten hallitsemassa maailmassa, jossa äiti voi vaihtaa tyttärensä viittäkymmentä kamelia vastaan ja barbaarimaiset varkaat vievät aavikolle eksyneiden tyttöjen siveyden lopullisesti.

Kirja oli kirjoitettu värikkäällä suomenkielellä, mutta tarina oli suhteellisen yksipuoleinen ja hahmot jäivät kovin pinnalisiksi. Pienellä viilailulla sieltä täältä olisi kirja vienyt sydämeni täysin. Mutta pääasiassa tarina oli kaunis, hahmot realistisia ajatuksissaan, sekä miljöön kuvailu niin hyvää, että saatoin haistaa taatelit omasta huoneestani. Miellyttävä lukukokemus sopii täydellisesti kylmiin maaliskuun iltoihin, tunnelmaan on hyvä virittäytyä kissa kainalossa ja teekuppi kädessä.

Farahin kuvaileman maailman erilaisuus omamme välillä saa pohtimaan tärkeitä kysymyksiä naisen asemasta kehitysmaissa. Se pistää myös miettimään, mikä kirjan pohjimmainen viesti oikeasti on. Onko kirjan kanta tyttöjen ympärileikkaukseen mikä? Kuuluisiko naisen alistua järjestettyyn avioliittoon ja etsiä rakkautta kaiken jälkeenkin? Lukija saa tehdä oman tulkintansa näistä kysymyksistä, jolloin kokemus tulee olemaan kaikille erilainen. Tällä hetkellä nämä asiat ovat kuitenkin äärimmäisen ajankohtaisia. Kirja kantaa oman kortensa kekoon auttamalla ymmärtämään kehitysmaista tulevia ihmisiä ja heidän taustojaan. Kirjan sijoittuminen 60 vuoden taakse luo myös lisää kysymyksiä siitä, mikä Somalian tilanne tänä päivänä on.

Kaunis ja helppolukuinen kirja, jonka edustamat asiat ovat aina hyvä puheenaihe. Saa lukijan tunteet kuohahtelemaan Khadijan elämän tahdissa, eikä jätä kielellisesti ketään kylmäksi. Kömpelöiden kohtien kieltäminen olisi valehtelua, mutta kokonaisuutena kirja oli hyvä.

3/5