Pilven varjo

Elli Iivanainen, 20. toukokuuta 2016

Pilven varjo on kuvaus parhaan ystävänsä menettäneen Hennan ajatuksista. Henna toimii kirjan kertojana, kuljettaen lukijaa mukanaan aikaan ennen Kristan kuolemaa ja sen jälkeen.

Krista ja Henna ovat molemmat tavalla tai toisella joutuneet nuorisokotiin; Krista ollessaan rasavilli nuori kasvattiperheessä ja Henna kodin ollessa rikki alkoholismin ja väkivallan vuoksi. He ovat kasvaneet yhdessä, joten tuntuu luontevalta, että kumpikin asuu saman katon alla loppuun asti.

Yhteiselo päättyy eräänä kauniina kesäpäivänä, kun Krista surmataan raa’asti. Henna ponnistelee jatkaakseen elämäänsä, mutta suru ystävän menettämisestä kulkee mukana vuorokauden ympäri. Henna luo itselleen tukiverkoston nuorisokodin työntekijöistä. Mutta Kristan kuoleman alkaessa palailla takaisin pintaan, ei Hennakaan voi enää sulkea silmiään.

En ollut Taru Väyrysestä kuullut, joten kirjailija kirjoineen oli täysin uusi tuttavuus. Onnekseni pidin kirjasta suuresti. Sen kerronta oli ajatonta ja paikoin olisin voinut kuvitella sen sijoittuvan nykypäivään, ei 80-luvulle. Pidin siitä, kuinka kirjailija onnistui asettumaan nuoren saappaisiin ja sai Hennan ajatusmaailman kuulostamaan siltä, miltä nuorten päähenkilöiden kuuluisi kuulostaa. Ainoa miinus oli kuinka reagointi järkyttäviin tapahtumiin oli kovin yksipuoleista. Olisin toivonut monikerroksista reagointia hahmoilta, mutta sen puute ei kirjaa onneksi pilannut.

Pilven varjon aihe on äärimmäisen synkkä. Nuorien naisten murhat ovat yleisiä; niin kuin kirjassa sanotaankin: ”avaa lehti minä päivänä hyvänsä, aina löydät sen”. Pidin siitä, miten tämä asia oli otettu haltuun. Arkoja aiheita on vaikea käsitellä, mutta tässä siinä oli onnistuttu hyvin.

Luin kirjan sähköisessä muodossa. Olen itse suuri perinteisten kirjojen fani, rakastan sivujen kääntämistä ja painomusteen tuoksua. Näinpä en kokenut kirjan lukemista sähköisenä aivan omanani. Pidin kuitenkin mahdollisuudesta lukea pimeässäkin, sillä tämä totta kai puuttuu painetuista kirjoista. Lukuprosessi ei kuitenkaan ollut aivan yhtä epämiellyttävä kuin pelkäsin. Kirja tuli luettua ja uskon, että joku pitää varmasti tästä lukutavasta paljon, sillä sähköiset kirjat eivät varsinaisesti vie tilaa ja ovat helppo kuljettaa mukana.

Kokonaisuutena pidin Väyrysen tavasta kirjoittaa ja kirjan sisältö oli hyvä. Aivan täydellinen se ei ollut mutta ei sen tarvinnutkaan olla.

4/5