Kirjat herättävät tunteita
Ulkona syystuulten puhaltaessa on ihanaa käpertyä lämpimän peiton alle ja kuunnella jotain hyvää äänikirjaa ennen nukkumaanmenoa. Tällä kertaa olin kuuntelemassa Freida McFaddenin jännäriä Never Lie. Vaikka väsymys painoi silmäkulmaa, päätin kuunnella kirjan loppuun, kun ihan viimeisen tunnin aikana paljastui ihan uskomaton juonenkäänne. Pysäytin kirjan ja istuin hetken tuijottaen seinää leuka auki loksahtaneena. Rakastan juuri tällaisia sykettä nostattavia trillereitä, mutta lukemisesta voi saada muitakin tunnekokemuksia itsestä ja kirjasta riippuen.
Ensimmäinen hakutulos, kun kysyy Googlelta miten hyvä kirja määritellään, on Books Make A Difference -nimisen sivuston julkaisu, jossa määritellään hyvä kirja sellaisena, joka saa lukijan tuntemaan. Tietysti eri genret pyrkivätkin saamaan lukijan kokemaan tiettyjä tunteita, kuten trillerit jännitystä ja rakkausromaanit onnea. Jotkut hahmot saavat lukijan suuttumaan tai nolostumaan, jotkut tilanteet saavat itkemään tai innostumaan. Yleensä se on merkki hyvin kirjoitetusta kirjasta.
Taitavasti kirjoitetuissa kuvauksissa hahmojen tuntemuksia esitetään usein metaforien avulla sen sijaan, että todettaisiin vain hahmon olotila. Monesti lukija saa tästä enemmän irti, kun pystyy itse kuvittelemaan tilanteen ja kokemuksen sen sijaan, että se olisi valmiiksi määritelty. Esimerkiksi hahmo joka “hypähtelee” ja jonka “hymy loistaa kuin Naantalin aurinko” antaa paljon havainnollistavamman mielikuvan kuin iloiseksi määritelty hahmo.
Usein tunteet perustuvat omaan kokemukseen. Siksi samaistuttavuus on kirjallisuudessa erittäin tärkeää. Toki esimerkiksi kohtaus, jossa hahmo menettää traagisesti lemmikkinsä voi saada kenet tahansa itkemää. Tunne on varmasti entistä riipaisevampi niillä, jotka ovat tällaisen tilanteen joskus kokeneet oikeassa elämässään. Joku voi pohtia tietyn äitihahmon toimia ymmärtämättä syytä, mutta oikean elämän monet äidit voivat ymmärtää, että lastensa puolesta tekisi mitä vain. Kaikki ,mitä luemme heijastuu omiin henkilökohtaisiin kokemuksiimme, ja kokemuksemme siihen mitä luemme.
Kulttuurit ja aikakaudet vaikuttavat merkittävästi siihen, miten tunteita käsitellään ja esitetään kirjallisuudessa. Esimerkiksi romanttinen aikakausi 1800-luvulla korosti tunteita ja yksilön sisäistä maailmaa, kun taas modernismi 1900-luvulla saattoi keskittyä enemmän järkeen ja objektiivisuuteen. Eri kulttuureissa tunteiden ilmaiseminen voi vaihdella myös huomattavasti. Itämaisissa kulttuureissa saatetaan painottaa kollektiivisia tunteita ja yhteisön merkitystä, kun taas länsimaissa yksilöllisyys ja henkilökohtaiset ajatukset voivat olla keskiössä. Myös sukupuoli, ikä ja sosiaalinen tausta vaikuttavat tunteiden esittämiseen eri tarinoissa. Siksi kontekstilla on paljon merkitystä.
Hyvästä kirjasta riittää puhuttavaa jälkeenpäin. Jos on lukenut kaverin kanssa saman kirjan, yleensä keskustellaan sellaisista kohdista, jotka saivat lukijan tuntemaan jotain. Jokaisella lukijalla voi olla erilainen tunnekokemus, koska jokaisen taustat ja tarinaan heijastuvat kokemukset ovat erilaisia. On erittäin tärkeää myös tutkia lukemisen herättämiä olotiloja itsekseen. Kun lukee muiden kokemuksista, tai kohtaa erilaisia tunteita ja tilanteita kirjoissa, voi niitä peilata omaan elämäänsä , jotta ymmärtää omia tunteitaan paremmin. Kirjallisuus voi toimia terapeuttisena välineenä, auttaen lukijaa käsittelemään vaikeita ajatuksia ja tilanteita turvallisessa ympäristössä. Omien tunteiden käsittelyn ja ymmärtämisen lisäksi lukeminen voi auttaa ymmärtämään muiden ihmisten oloa ja käytöstä.
Kirjat voivat saada meidät tuntemaan vaikka mitä. Kirjat saavat meidät tunnistamaan, ymmärtämään ja käsittelemään omia sekä muiden ihmisten tunteita. Lukeminen kehittää tunneälyämme, tilannetajuamme ja itsetietoisuuttamme.
Kirjoittaja on Lukufiiliksen toimituskuntalainen.