Klassikot Q&A
Lukufiiliksen kevään teema on Klassikot nuorten silmin. Halusin kerätä Lukufiiliksen Instagramissa nuorten ajatuksia klassikoista. Klassikot ovat monelle nuorelle vieraita, joten halusin kyselyn avulla selvittää, onko asia oikeasti niin. Tässä jutussa tulet saamaan nuorten vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Mikä on klassikko?
- Miten klassikosta tulee klassikko?
- Pitäisikö nuorten lukea enemmän klassikoita?
Toivon kyselyn vastausten auttavan nuoria ymmärtämään klassikoita paremmin. Ehkä innostut niiden lukemisesta!
Mikä on klassikko?
“Klassikoista löytyy pieniä ihmeitä ja palasia menneisyydestä” 16-vuotias Lukufiiliksen seuraaja.
Klassikko on teos, joka pysyy ajankohtaisena ja tärkeänä vuodesta toiseen. Se voi herättää voimakkaita tunteita. Klassikot käsittelevät yleensä ajankohtaisia aiheita ja eroaa muista teoksista ainutlaatuisella tavalla. Klassikko voi kertoa merkittävästä tapahtumasta tai ajatuksesta. Ne voivat olla hyvin ihailtavia teoksia. Sen asema ei muutu tai laske riippumatta siitä, onko sen kirjoittamisesta kulunut kymmenen, tai sata vuotta.
Useimmilla klassikoilla on nähdäkseni “salainen viesti”, joka välittyy kertomuksen muodossa. Se voi olla esimerkiksi ajatus tasa-arvosta, diktatuurista ja ihmissuhteista. Näiden aiheiden ajatuksia ei sanota yleensä suoraan, vaan ne ovat helposti pääteltävissä esimerkiksi kirjan tapahtumista, kuten kirjassa esiintyvistä keskusteluista ja henkilöiden ajatuksista.
“Lasten klassikot (esimerksiksi Kaislikossa suhisee) ovat aina kivaa luettavaa” Lukufiiliksen seuraaja.
Miten klassikosta tulee klassikko?
“Klassikoita ei kirjoiteta klassikoiksi. Ne jäävät klassikoiksi, koska niissä on jotain hyvää” nuori Lukufiiliksen seuraaja.
Tämä kysymys askarruttaa varmasti kirjailijoita ja lukijoita, sillä tiettyjä kriteereitä klassikolle ei ole. On mahdotonta tietää etukäteen, tuleeko kirjasta klassikko vai ei. Yleistä on, että teoksesta tulee klassikko pitkän ajan päästä teoksen kirjoittamisesta. Pääasiassa kirjan täytyy olla vanhahko, monelle kielelle käännetty ja monen ihmisen suosima. Jotta teos olisi useamman henkilön mielestä lukemisen arvoinen, sen välittämän viestin tulee olla tärkeä, jotta teos pysyisi ajankohtaisena ja kiinnostavana vielä pitkän aikaa. Tämän takia monet klassikot kertovat esimerkiksi sodasta tai rakkaudesta, sillä ihmissuhteet pysyvät aina ajankohtaisena aiheena. Klassikot tarjoavat yleissivistystä, joiden avulla voi ymmärtää paremmin maailmaa ja yhteiskuntaa, jossa elämme. Tämän uskon olevan yksi klassikoiden tärkeimmistä piirteistä.
Klassikon ilmestyessä ensimmäistä kertaa, se aloittaa matkansa kirjallisuuden huipulle. Klassikkoa pidetään usein ilmestyessään ”uudenlaisena” ja ”poikkeavana”. Klassikko voi viedä meidät askeleella eteenpäin, tuomalla esiin uusia näkemyksiä ja ajatuksia, tarjoten laajempaa näkökulmaa aiheeseen. Klassikot herättävät usein vilkasta keskustelua. Teoksen ollessa lukijoiden makuun, sen suosio jatkaa kasvamistaan ympäri maailmaa, jättäen jälkensä yhteiskuntaamme ja kulttuurimme. Ajan kuluessa siitä tulee rakastettu ja luettu kirja, joka sisältää palan menneisyyttämme.
“Klassikoista on hauskaa huomata ihmisyyden pysyneen aina samanlaisena” Lukufiiliksen seuraaja.
Pitäisikö nuorten lukea enemmän klassikoita?
“Olisi hyvä jos klassikoista tehtäisiin helppolukuisempia ja nuorille suunnattuja versioita. Luen niitä silti.” 16-vuotias Lukufiiliksen seuraaja.
Jos haluamme rikastuttaa käsitystämme maailman tapahtumista, ongelmista ja tavoista, klassikot ovat erinomainen valinta siihen. Klassikot kertovat historian merkittävistä tapahtumista, ihmisten välisistä eroavaisuuksista ja kauniista hetkistä keskellä myrskyistä päivää ymmärrettävällä tavalla. Klassikot auttavat meitä kehittämään niin sanallista varastoamme kuin maailmankuvaamme. Jotta voisimme elää kunnolla tässä maailmassa, meidän täytyy ymmärtää historiaamme.
Nuoret saavat paljon tietoa menneisyyden tapahtumista ja silloisista elämäntavoista koulusta. Mielestäni se ei ole tarpeeksi. Ei riitä, että tietää ihmisten eläneen eri tavalla. Pinnallinen tieto sodista ei riitä.
Nuoremmille lukijoille klassikoiden haastavat aiheet voivat olla liian monimutkaisia, sillä kognitiivinen kehityksemme ja elämänkokemuksemme ovat rajallisia. Tästä syystä monet klassikot voivat vaikuttaa nuoreen ja aikuiseen lukijaan aivan eri tavalla. Suosittelen valitsemaan omalle tasolleen sopivaa luettavaa, ennen kuin sanoo, ettei pidä klassikoista. Klassikoista on tehty helppolukuisempia versioita, jotka sopivat esimerkiksi nuoremmille lukijoille, ja niille, joille klassikoiden lukeminen tuntuu vaikealta sen kielen takia. Jos minulta kysytään, niin uskon klassikoista olevan paljon hyöty. Mielestäni olisi mahtavaa, jos jokainen ainakin kokeilisi klassikon lukemista. Tiedän, ettei se ole kaikkien kuppi teetä, mutta suosittelen lämpimästi antamaan niille edes yhden mahdollisuuden!
“Itse pidän klassikoita tylsinä ja vaikealukuisina, mutta silti uskon niiden olevan yleissivistäviä.” 17-vuotias Lukufiiliksen seuraaja.
Jutun on mahdollistanut Jenny ja Antti Wihurin rahasto.