Moni nuori haluaa nykyään lukea kirjoja englanniksi. Syynä tähän on muun muassa TikTokin kirjapiirien painottuminen englanninkielisiin kirjoihin ja lisäksi kokonaan englanninkielisiin maihin. Itse haluan kuitenkin ehdottomasti lukea suomeksi, ja kun alan miettiä syitä siihen, niitä kertyy pitkä lista.
Suomeksi lukeminen on helppoa ja vaivatonta. Kun luen suomeksi, ymmärrän tekstin täysin, kaikkine sanoineen, lauserakenteineen ja pienine vivahteineen. Saan tekstistä enemmän irti. Etenkin, jos kirjassa on vähänkin omalaatuisempi maailma, sen hahmottaa paremmin suomeksi. Lisäksi myös sanojen merkitykset sisäistää paremmin suomenkielisestä tekstistä. Jos kirjailija on ulkomaalainen, ammattitaitoinen kääntäjä on kirjaa kääntäessään tehnyt työn lukijan puolesta, mikä on valtavan hieno asia.
Suomeksi lukeminen on myös rentouttavampaa. En joudu ponnistelemaan lukiessa ymmärtääkseni englantia tai tarkistamaan vieraita sanoja sanakirjasta. Asetelma ei kuulosta kovin houkuttelevalta varsinkaan illalla sängyssä. Tämä kaikki myös nopeuttaa lukemista. Kukapa ei haluaisi päästä joskus käsiksi seuraavaankin lukulistalla odottavaan kirjaan?
Koska asun Suomessa, on suomenkielisiä kirjoja todella helppoa hankkia luettavaksi. Suomessa on hyvä ja toimiva kirjastojärjestelmä, josta kuka tahansa kirjastokortin omistava saa lainata kirjoja ilmaiseksi mielin määrin. Suurin osa kirjaston kirjoista on suomenkielisiä. Vieraskielisille on vain pieni nurkkaus.
En voisi kuvitellakaan lukevani pelkästään englanniksi, kun Suomessa julkaistaan niin hyviä kotimaisia nuortenkirjoja. Ne eivät ehkä nouse TikTokiin Rebekka Yarrosin ja Sarah J. Maasin kirjojen rinnalle – mikä on todella suuri sääli – mutta ovat silti olemassa. Kun suomeksi on jo niin valtava valikoima, joka vieläpä kasvaa vuosi vuodelta, minulle ei tulisi mieleenkään lisätä lukulistalleni 500-sivuista tiiliskiveä, jos sitä ei ole saatavilla suomeksi.
Käyn mielelläni kirjamessuilla ja erityisesti kuuntelen siellä kirjailijoiden haastatteluja ja muita keskusteluja. Suomessa kirjamessujen ohjelma on lähes kokonaan suomenkielistä, aiheenaan kotimaiset kirjat. Poikkeuksena ovat Helsingin kirjamessuilla muutamat vuosittaiset kansainväliset vieraat sekä ruotsinkieliset lavat, sillä onhan Suomi kaksikielinen maa.
YouTubessa Lukujonossa-kanavaa pitävä Sanna Ruoho huomauttaa yhdellä videollaan, ettei ole ollenkaan helppoa keksiä lennosta, mikä jokin englanninkielisessä kirjassa esiintyvä termi voisi olla suomeksi, jos haluaa jakaa lukukokemustaan. Kirjoitan lukemistani kirjoista mielelläni Lukufiilikseen ja Goodreasiin. Se on helpompaa, jos kääntäjä on tehnyt suomennustyön valmiiksi.
Osa perustelee englanniksi lukemista sillä, että suomen kieli kuulostaa nololta. Tätä argumenttia kuulee erityisesti romantasiakirjojen yhteydessä, sillä niiden sanasto voi joidenkin mielestä tuntua kömpelöltä suomeksi. Onneksi kaikki voivat valita, mitä lukevat. Kaikki kirjat eivät ole romantasiaa. Sen ulkopuolella on kokonainen genrejen kirjo realistisista kirjoista scifiin. Löytyypä fantasiaakin ilman romantiikkajuonta.
Yleinen argumentti on englanniksi lukemiseen on se, ettei jakseta odottaa kirjan suomennosta. Kaiken kielisiä kirjoja joutuu kuitenkin odottamaan, niin kuin monia muitakin asioita. Suomennosta odotellessa voi lukea muita kirjoja lukujonostaan tai etsiä uutta luettavaa! Kääntäjä tekee kirjaa suomentaessaan ison työn, johon kuluu aikaa, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä.
Kirjoittaja kuuluu Lukufiiliksen toimituskuntaan.