Kirja-arviot
3.11.2015
|
Antti Salmi, Juuan lukio

Leena Krohn: Erehdys

Leena Krohn: Erehdys. Teos 2015.

”Anteeksi saat vuoksi ikuisen kärsimisen,
joka on ehdoton osa sydänten pyrkiväin”

Näillä Charles Baudelairen sanoilla Finlandia-palkinnonkin voittanut Leena Krohn avaa uuden teoksensa Erehdys. Romaani on itse asiassa kirjailija E:n kirjaston yleisötapahtumassa lukemista novelleista koostuva tarinoiden kudelma, jotka kehyskertomus nitoo yhteen. Jo saapuessaan määränpäähänsä kirjailija on epäilyksiä täynnä. Toivoa ei näytä olevan senkään enempää, kun kirjastovirkailija ja paikalle saapunut toimittaja eivät juuri osoita kiinnostusta taiteilijaa kohtaan, puhumattakaan innottomasta yleisöstä. Miksi hän on ylipäätään saapunut paikalle? Matka läpi yhdeksän kertomuksen kehittyykin suorastaan sielua raastavaksi; kuulijoita ei joko kiinnosta pätkääkään tai heidän antamansa palaute on murskaavaa. Toisinaan kommentit eivät edes liity itse novelleihin, ja E saa tuntea nahoissaan ihmisten kiittämättömyyden. Hän kuitenkin jatkaa sinnikkäästi loppuun asti, erehdyksistä aina viimeiseen saakka.

Krohnin uutuus on omituinen. Kokonaisuus on kiehtova, toden ja tarun vyöhykkeet sekoittuvat toisiinsa ja saavat lukijassa aikaan ihmeen tuntua. Novelleista tuntuu kuitenkin puuttuvan jotakin – ennen kuin katsoo pintaa syvemmälle. Teoksen voi katsoa kertovan kirjailijan hankalasta asemasta nyky-yhteiskunnasta. Todellisuus on brutaali, kun taas kertomuksissa paetaan olevaisuutta jopa maagisiin mittasuhteisiin asti. Jonkin aikaa teosta pohdittuaan lukija löytääkin novelleista erilaisia tarkoitusperiä tätä kaksijakoisuutta kuvaamaan. Kenties Punainen portti ja Vainoojat ovat omilla tavoillaan kuvauksia kirjailijan inspiraatiosta. Ehkä Retroterapeutti Käyrä kertookin allegorisesti menneen muuttamisesta kirjoittamalla. Entä sitten Puutarhojen hiljaisuudessa tai Kuolematon? Krohnin käsittelyssä avautuvat kysymykset niin kirjailijan hulluudesta kuin lukijoiden ymmärtämättömyydestäkin, unohtamatta koko maailmaa ja ihmiskuntaa koskevia kausaalisia kysymyksiä. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin kirjailijasta itsestään. Hänen osansa pyrkivänä yksilönä on Baudelairea mukaillen kärsimys. Erehdys.

Tähdet: 5/5

← Takaisin
seuraa meitä