Esittävä runoilija Jonne Piltonen: ”en ikinä tiedä varmasti mitä lavalla tapahtuu”
Lukufiilistä kiinnostaa tällä hetkellä lavarunous! Kysyimme Jonne Piltoselta hänen kokemuksistaan runojen esittämisestä ja kirjoittamisesta.
Hei Jonne Piltonen. Tunnemme sinut vaikuttavista spoken word -esityksistä ja kauniista runoistasi. Kerrotko hieman itsestäsi? Mistä olet kotoisin?
”Olen 23-vuotias esiintyvä runoilija Oulusta. Julkaisin viime vuonna ensimmäisen runovideoni ”Täällä, täältä”. Valmistelen paraikaa uusia runovideoita tulevaksi kevääksi ja kesäksi. Olen hakenut ensi syksyksi opiskelemaan yliopistoon.”
Kerrotko omasta matkastasi runouden ja esiintyvän runouden pariin?
”Runoudesta kiinnostuin pitkälti musiikin ja sanoitusten kautta. Aloitin tunnetuista suomalaisista runoilijoista kuten Haavikosta, Harmajasta, Saarikoskesta ja Melleristä, joiden jälkeen siirryin kahlaamaan runouden klassikoita. Erityisesti minua alkoi kiehtomaan ranskalainen 1800-luvun runous ja beat-sukupolvi. Nykyään olen lukenut paljon kokeellista nykyrunoutta.
Omia runoja aloin kirjoittamaan heti innostuttuani runoudesta. Aluksi runot olivat lyhyitä ja naivistisia ajatusten purkauksia, mutta omaksuin nopeasti uusia tyylejä ja tapoja kirjoittaa runoutta. Kehityttyäni kirjoittajana kiinnostuin eritoten proosarunoudesta sekä runouden esteettisestä ja visuaalisesta puolesta. Ensimmäisen lavarunoni kirjoitin vuonna 2015 Oulun Taiteiden yötä varten. Sen vahvana inspiraationa toimi Paperi T:n Malarian pelko -albumi. Runosta tulikin melkoinen Paperi T -pastissi räp-tyylisyytensä ja namedroppailun vuoksi. Silti saatan vielä tänäkin päivänä esittää ensimmäistä runoani lavalla, koska mielestäni siinä on erittäin hyvä flow!”
Mikä on ihmeellisin kokemuksesi runouden parissa?
”Ehkä ihmeellisimmät oivallukset ja kokemukset runouden parissa ovat tapahtuneet ollessani itse lavalla tai katsellessani toisen runoilijan esitystä. Henkilökohtaisesti tunnistan selvän eron siviili -ja lavaminän välillä. Siviilissä olen aika hillitty ja rauhallinen, mutta lavalla saatan olla ihan mitä vain. En ikinä tiedä varmasti mitä lavalla tapahtuu, vaikka runoni ovatkin valmiiksi harkittuja ja mietittyjä. Saatan saman esityksen aikana olla todella räiskyvä ja itsevarma, mutta samalla myös todella särkyvä ja haavoittuva. Nautin esiintymisen tuottamasta jännityksestä ja adrenaliinista. Omien runojeni kohdalla on ollut mahtava huomata yllättyneitä ja vaikuttuneita reaktioita ihmisiltä, jotka eivät ole aiemmin tutustuneet lavarunouteen tai spoken wordiin.”
Muistan nähneeni sinut monesti helsinkiläisessä open mic -illassa, jonne olit matkustanut lentäen tai junalla Oulusta saakka. Mistä tämä sinusta kertoo? Minkälaisia nuo matkat olivat?
”Kävin vuosina 2016-2017 useamman kerran Helsingissä esittämässä ja testailemassa omia runojani open mic -illoissa. Oulussa tunsin oloni esittävän runouden suhteen yksinäiseksi. Oulussa ei juurikaan ollut open mic -toimintaa tai matalan kynnyksen estradia aloitteleville runoilijoille. Helsinki Poetry Connectionin toiminta tuntui helposti lähestyttävältä ja avoimelta. Klubeilta sai kallisarvoista esiintymiskokemusta ja uusia tuttavuuksia. Ennen kaikkea käsitys ja ymmärrys omasta runoudestani ja sen tyylistä selkeni näillä klubeilla.”
Onko runoutta kohtaan olemassa haitallisia ennakkoluuloja?
”Luulen, että suurin syy ennakkoluulojen syntymiseen nykyrunouden ja lavarunouden kohdalla on ihmisten tietämättömyys. Kaikki eivät vielä tiedä mitä spoken word tai esimerkiksi visuaalinen runous on, vaikka lava -ja internetin somerunous ovatkin nousseet yhä enemmän ihmisten tietoisuuteen. Nykyrunouden suhteen on aistittavissa, että monet pitävät sitä vaikeaselkoisena ja luotaantyöntävältä. Tämä on jo omiaan luomaan ennakkokäsityksiä nykyrunoudesta.”
Youtubesta on katsottavissa spoken word -teoksesi ”Täällä, täältä”. Haluaisitko hiukan avata tarinaa tämän videon ja tekstin takana? Onko sinulta odotettavissa lisää videotuotantoa?
”Runovideon syntyprosessi oli verrattain hidas ja katkonainen. Kirjoitin runon pohjan parissa päivässä, mutta sen editoiminen lopulliseen muotoonsa vei vähintään puoli vuotta. Oli selvää, että tämän kyseisen runon toteuttaisin videomuodossa. En ole itsekään varma mistä runo kertoo tai mikä sen sanoma on, mutta pääpiirteissään se sivuaa harhaista ja neuroottista todellisuudentajua ja minäkuvaa. Runon puhuja ei ole varma mikä on totta ja mikä ei. Haluan kuitenkin ajatella, että tämä runovideo on yksi versio kyseisestä runosta. Keikka -ja esitystilanteissa runo saattaa esiintyä aivan toisessa ja uudenlaisessa valossa. Mielestäni se on kiehtova ja kaunis ajatus.
Videotuotantoa on luvassa lisää tulevan kevään ja kesän aikana!”
Mistä ammennat inspiraatiosi? Minkälaisia teemoja ja maailmoja voi runoistasi löytää? Mikä kiinnostaa sinua?
”Inspiroitua voi mistä vain! Saatan inspiroitua mäkihyppykilpailua katsoessa tai kun olen leikkaamassa mummoni nurmikkoa. Minulle liike on vahva inspiraation lähde, siksi pidänkin paljon kävelemisestä. Toki ammennan paljon inspiraatiota myös musiikista, kirjallisuudesta, tv-sarjoista ja muusta taiteesta.
Runouttani voisi kuvailla spoken wordin, räpin ja puhemusiikin sekoitukseksi. Yleensä runoillani on selvä rytmi ja melodia. Pidän siitä, että runoni ovat biisimäisiä ja ”kuunneltavia”. Käytän jonkin verran toistoa tehokeinona rytmittääkseni runon rakennetta.
Runojeni maailmat linkittyvät vahvasti alitajuntaani, joten en aina itsekään ole varma mistä runot kertovat tai minkä takia olen tällaisen runon kirjoittanut. Runoistani on löydettävissä toistuvia teemoja, kuten ahdistus, pelot, neuroosit ja inhimillisyys. Pallottelen paljon kauneuden ja synkkyyden sekä haaveellisuuden ja epätoivon välillä.”
Mitä on tekstiesi taustalla? Mistä ne syntyvät?
”Haluaisin sanoa, että kirjoitan jatkuvasti – pääni sisällä. Kirjoittamiseni on usein hetkessä tapahtuvaa ryöpsähtelyä. Yleensä saan parhaimmat ideat ollessani jossain muualla kuin kotona, joten olen tottunut kirjoittamaan ideat tai jopa kokonaiset runot puhelimen muistioon. Pyrin kuitenkin kirjoittamaan ”rauhassa istuen” vähintään pari kertaa viikossa, kotona tai kahvilassa. Hyödynnän tällöin tajunnanvirtaa eli kirjoitan aluksi vain mitä mieleen juolahtaa. Ilmestyneestä tekstimassasta poimin ja keräilen käyttökelpoiset säkeet ja lauseet. Tällaista kirjoitusmenetelmää kutsun itselleni marjastukseksi.”
Mitä haluat tehdä runoilijana ja spoken word -artistina tulevaisuudessa?
”Tulevaisuudessa tulen keskittymään yhä enemmän runovideoiden tekemiseen ja esittävään runouteen. Esitystilanteissa tarkoitukseni olisi jatkossa käyttää runojeni tukena musiikkia tai jonkinlaista äänimaisemaa. Olen satunnaisesti alkanut julkaista somekanavilleni fragmentaarisia otoksia runoistani. Jonain päivänä haluaisin kirjoittaa runokokoelman, joka olisi myös täysin esitettävä.”
Vielä loppuun pakollinen lukusuositus!
Runous: Olli-Pekka Tennillä – Ontto harmaa
Proosa: David Foster Wallace – Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja
Somet: