Transsukupuolisia, kuten myös monia muita vähemmistöjä on sorrettu aikojen saatossa ilman, että siihen on suuremmin puututtu. Näiden ihmisten ei pitäisi joutua häpeämään itseään tai kokemaan, että on jotenkin vääränlainen tai huonompi kuin muut. Siksi Maiju Ristkarin ja Nina Sunin mielestä oli niin tärkeää tehdä näyttely ja kirjoittaa kirja juuri tästä aiheesta. Syyskuussa ilmestyvä Sukupuolena ihminen -tietokirja käsittelee sukupuolen moninaisuutta ja transsukupuolisuutta.
”Se, että jokin asia on ollut niin pitkään näkymätön ja että ihmiset on joutuneet olemaan kaapissa ja häpeämään ja piilottelemaan itseään ja tuntemaan itsensä jotenkin vääränlaisiksi ja huonoiksi, niin sehän on ihan hirveä asia sekä yksilön, että koko meidän yhteiskuntamme kannalta. Sehän on ihan ihmisten hukkaan heittämistä”, sanoo Ristkari. ”Haluamme antaa luvan ihmisille pohtia ja käsitellä omaa sukupuoltaan”, hän kertoo. Ristkari on toinen kirjan kirjoittajista ja Sukupuolena ihminen -projektin tuottaja, joka kuvailee itseään yleiseksi aktivistiksi sekä täysveriseksi feministiksi. Nina Suni on projektin kuraattori ja toinen kirjoittajista. Hänellä on kaksi maisterintutkintoa kuvataiteesta ja on sen kautta kiinnostunut feministisestä kuratoinnista ja ihmisoikeusaktivismista.
Kirjoittajat painottavat, etteivät halua sanella kirjan kautta, millainen pitäisi olla, vaan haluavat kertoa asioista niin, että ovat samalla tasolla lukijan kanssa. ”Emme sanele siinä periaatteessa yhtään mitään”, Suni toteaa. ”Niin, kenenkään ei tarvitse olla yhtään mitään, mutta jokainen saa olla just sitä mitä on”, Ristkari täydentää.
Vaikka Sukupuolena ihminen on tietokirja, se on kuitenkin kirjoitettu hyvin ihmisläheisesti niin, että luvut alkavat aina yhden ihmisen tarinalla, joka johdattaa uuteen teemaan, kuten sukupuolen moninaisuuden historiaan Suomessa ja maailmalla tai sukupuolen moninaisuuteen populaarikulttuurissa. Tämän jälkeen teemaa käsitellään myös tieteellisesti. Kirja käy läpi myös tärkeät käsitteet, eli siihen voi tarttua kuka tahansa pohjatietämyksestä riippumatta.
Vaikka kirja ilmestyy nuorten tietokirjana, se on silti sopiva kaikenikäisille lukijoille. Kuka tahansa, myös sellainen ihminen, joka ei näitä asioita pohdi omalla kohdallaan, voi tarttua siihen ja sivistää itseään, jotta kykenee paremmin ymmärtämään toisia. Kun kirjoittajilta kysyy, keiden he ajattelevat olevan kohderyhmää, Ristkari vastaa: ”No kaikki, joilla on sukupuoli tai ei ole sukupuolta. Kaikki ihmiset.” ”Ja heidän läheisensä”, lisää Suni, minkä jälkeen molemmat nauravat iloisesti.
MUUTOS ON KÄYNNISSÄ
Kirjallaan kirjoittajat toivovat ja uskovatkin vaikuttavansa ihmisten asenteisiin niin, että jokaisella olisi mahdollisuus olla oma itsensä, eikä ihmisen sukupuolella olisi enää samanlaista merkitystä kuin nykyään.
”Toivon, että kun ihminen on vähän tutustunut aiheeseen ja hän näkee jonkun ihmisen, jonka sukupuolta ei osaa määritellä, hän ei kiinnostuisi siitä sen kummemmin, vaan jatkaisi elämäänsä”, sanoo Ristkari.
Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja nuorten keskuudessa positiivista muutosta on jo tapahtunut. ”Nuorissa on tulevaisuus, ja vallankumous lähtee aina alhaalta ylöspäin”, Ristkari toteaa. Suni ja hän uskovat, että sama asenne leviää pääkaupunkiseudulta myös muualle Suomeen ja nuorilta vanhemmillekin sukupolville. Ristkari kiteyttää: ”Ihan liikaa pyöritään sen ympärillä, millainen muka pitäisi olla ja millaiset ovat ne normit, joiden mukaan pitäisi elää. Mielestäni vaan normit paskaksi ja palamaan. Tehdään tästä maailmasta ennemmin sellainen, jossa on hyvä olla kuin sellainen, jossa pitää olla jonkunlainen.”
Vaikka asenteet ovat muuttuneet paljon viime vuosien aikana, niissä on parannettavaa. Stereotypioita transsukupuolisia kohtaan on yhä. Suni huomauttaa, että esimerkiksi elokuvissa transsukupuoliset eivät pääasiallisesti ole vain ihmisiä, jotka sattuvat olemaan transsukupuolisia, vaan myös niitä vähän outoja, murhaajia, uhreja tai prostituoituja. Myös kirjallisuudessa noudatellaan samanlaista kaavaa, muttei ehkä niin voimakkaasti.
KILPAILUSTA KIMMOKE KIRJOITTAMISEEN
Kirjan kirjoittaminen lähti käyntiin, kun Nina Suni huomasi Tammen ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen Ihan totta! -kirjoituskilpailun, johon etsittiin käsikirjoituksia lapsille tai nuorille suunnatuista ajankohtaisista tietokirjoista. Siitä sai alkunsa kirjoitusprojekti, joka oli kuitenkin ollut taka-ajatuksena jo Sukupuolena ihminen -näyttelyä tehdessä. Käsikirjoitus voittikin kilpailun nuortensarjan, ja sitä on nyt työstetty eteenpäin, jotta kirja saadaan julkaistuksi syyskuussa.
Projektiin saatiin mukaan haastateltavia, vaikka oma sukupuoli-identiteetti voi olla monelle henkilökohtainen aihe. Aluksi Ristkari ja projektin valokuvaaja Vesa Tyni kyselivät vain tutuilta, haluaisivatko he lähteä mukaan. Kun muutama lähti projektiin, he tekivät Facebook-sivut, joiden kautta haettiin lisää vapaaehtoisia. Sana lähti leviämään, ja kiinnostuneita löytyi. Ristkari uskoo, että syynä voi olla avoimuus projektista: ”Heti alusta lähtien kerroimme avoimesti, mistä tässä on kyse. Ihmiset uskaltautuivat mukaan, kun näkivät, että heidän äänensä oikeasti pääsee kuuluviin. Emme puhu jonkun puolesta tai kenenkään päälle.”
Näyttely on kiertänyt niin isoilla kuin pienilläkin paikkakunnilla eri puolilla Suomea puolentoista vuoden ajan ja saanut paljon positiivista palautetta. Vieraskirjaan on kirjoitettu koskettavia kiitoksia, ja negatiivinen palaute on vain pieni osa kaikesta saadusta palautteesta. Myös kiinnostusta kirjaan on ollut paljon, ja monet ovat olleet siitä innoissaan. Ei mikään ihme, sillä kirja on Suomessa ensimmäinen nuorille suunnattu teos, joka käsittelee näitä asioita. Voi olla, että se on myös ensimmäinen tai ainakin yksi ainoista koko maailmassa.
NÄYTTELY KIERTÄÄ MAATA
Jos Sukupuolena ihminen -näyttelyä haluaa käydä katsomassa, kiertää se vielä tämän vuoden loppuun saakka ympäri Suomen. Kaikki siihen liittyvä informaatio, kuten tulevat näyttelyt ja niiden päivämäärät, löytyvät projektin sivuilta. Samoilta sivuilta löytyy tietoa myös sukupuolen moninaisuuteen liittyen.
Lisätietoa näyttelystä ja sukupuolen moninaisuudesta
Jos netistä haluaa etsiä lisää tietoa transsukupuolisuudesta ennen kirjan julkaisua, Suni suosittelee Transtukipisteen, Trasekin ja Setan sivuja. Kun kirja syksyllä julkaistaan, sen lopusta löytyy tietysti myös lähdeluettelo, josta kiinnostunut voi löytää teoksia ja artikkeleita luettavaksi.