Käsikirjoittaja Petra Forstén ei osannut lapsena edes haaveilla käsikirjoittajan ammatista, vaikka hän oli aina kokenut kirjoittamisen omaksi jutukseen. Hän päätyi alalle päästyään vuonna 2010 Ylen järjestämälle kahden kuukauden tv-käsikirjoituskurssille. Silloin hän ymmärsi, että voi yhdistää kaksi rakastamaansa asiaa, kirjoittamisen ja elokuvat. Vuonna 2013 hän valmistuikin elokuvakäsikirjoittamisen maisteriohjelmasta Englannista.
Petran mielestä työssä parasta on vapaus ja se, että saa kuvitella kokonaisia maailmoja ja elämiä. Lisäksi työaikansa voi useimmiten päättää itse. Toisaalta työn luonteen vuoksi on vaikeaa erottaa työ- ja vapaa-aikaa, koska periaatteessa työtä voi tehdä milloin vain. Tärkeintä on, että kirjoittaa säännöllisesti.
Petran mukaan käsikirjoittajan työ vaatii paljon pitkäjänteisyyttä, sitkeyttä, kurinalaisuutta ja energiaa tehdä työtä silloinkin, kun ei huvita tai tuntuu ettei keksi mitään. ”Parempi on aina kirjoittaa kuin jättää kirjoittamatta”, hän kertoo. Ala vaatii myös kykyä kestää vastoinkäymisiä. Työssä on hyötyä draamantajusta, kyvystä pysyä annetuissa deadlineissa, sekä yhteistyötaidoista, sillä käsikirjoittaja tekee tiivistä yhteistyötä mm. ohjaajan ja tuottajan kanssa.
Vaikeinta Petran mielestä työssä on taloudellisen epävarmuuden sietäminen ja se, etteivät omat jutut aina mene tuotantoon asti. Työssä on opittava uskomaan itseensä ja kykyihinsä ja luottamaan, että seuraava juttu menee läpi.
Toisinaan hyviä ideoita saattaa tulla mieleen silloinkin, kun tekee jotain muuta, esimerkiksi ulkona kävellessä tai vaikka tiskatessa! Käsikirjoittajan työssä inspiraatiota ei ehdi jäädä odottamaan. On päiviä, jolloin kirjoittaminen tökkii ja tuntuu ettei osaa mitään. Parhaimmillaan kirjoittaessa teksti vain tuntuu virtaavan paperille. Petran mielestä ne hetket ovat hienoja.