Yläasteikäinen Helmi muuttaa isänsä työkeikan vuoksi uuteen kaupunkiin ja päätyy uuteen kouluun. Koko kouluaikansa kiusattuna kärsinyt Helmi päättää ottaa itselleen uuden alun. Kiusatun murrosikäisen itsetunto asettuu kuitenkin esteeksi, ja pian Helmi on taas kerran kiusaamiskierteessä. Tällä kertaa Helmi löytää kuitenkin edes yhden ystävän, kissapantaa käyttävän, hölösuisen Maisan.
Kun uusi ystäväkin pettää luottamuksen, jää Helmi taas kerran yksin. Lopulta hän päättää, että kiusaaminen loppuu tähän. Pyrkiessään suosittujen oppilaiden kaveriksi, hän päätyy äärimmäisiinkin ratkaisuihin. Lukijan on seurattava sivusta, kuinka Helmi tekee ratkaisuja, jotka ehkä tuovat uusia ystäviä, mutta samalla tekevät hänestä juuri sellaisen ihmisen, jollaisia hän ennen eniten vihasi.
Samaan aikaan Helmin uudessa koulussa historiaa opettava keski-ikäinen Juha kamppailee sen kanssa, mitä voi tehdä puuttuakseen kiusaamiseen. Hänet on nimitetty koulun kasvatuskeskustelijaksi. Kollegat väittävät, että kiusaamiseen puuttuminen on turhaa, sillä se ei koskaan tuota tulosta. Muiden epätoivosta huolimatta Juha päättää tehdä asialle jotain. Pian hän kuitenkin joutuu itse kiusaajien pelinappulaksi. Hänestä aletaan levittää juoruja, jotka aluksi tuntuvat harmittomilta, mutta lopulta ajavat jopa kaikkein luotetuimmat ihmiset kääntämään hänelle selän.
Mooses Mentulan toinen romaani, Jääkausi (WSOY 2016), on tarinana koukuttava. Mentula vie tarinaa eteenpäin taitavalla kerronnalla, joka saa lukijan yllättymään jokaisesta käänteestä. Henkilöhahmot ovat realistisia, eikä kukaan ole mustavalkoisesti hyvä tai paha, vaan kaikki tekevät välillä virheitä. Kerrontaa tukee Mentulan kieli, joka on sujuvaa ja kaunista, vaikka välillä teksti kompastuukin kirjailijoiden ikuisuuskysymykseen: “Miten kirjoittaa teinien puhekieltä uskottavasti?”
Suurin tekijä kirjan koukuttavuuteen lienee kuitenkin se, miten se käsittelee jo paljon käsiteltyä aihetta tuoreella otteella. Koulukiusaamista näkee aiheena niin keskusteluissa kuin kirjoissakin jo niin paljon, että välillä jo sen kuuleminen tässä yhteydessä saa minut varautuneeksi. Tämänkin kirjan kohdalla ensimmäinen kysymykseni oli: “No, tuokohan tämäkään keskusteluun mitään uutta?” Mentulan romaani onnistuu kuitenkin juuri siinä, että se pyyhkii lattiaa tällaisilla odotuksilla. Vaikka Jääkausi vaikuttaakin aluksi nuortenkirjalta, on se selkeästi suunnattu hieman vanhemmille lukijoille. Itselleni kiinnostavinta lukukokemuksessa olikin seurata sitä, miten keski-ikäinen Juha kamppailee kiusaamisen kanssa, ensin puuttuakseen siihen ja lopulta selvitäkseen siitä itse.
Tätä kautta Jääkausi on ehdottoman tärkeä keskustelunavaus: kiusaaminen ei ole vain nuorten ongelma, siitä kärsivät myös aikuiset ja työpaikat. Kiinnostavaa on myös se, että teini-ikäinen Helmi tuntuu kestävän kiusaamista paremmin kuin aikuinen Juha, joka lopulta eristäytyy täysin aiemmasta elämästään.
Kaiken kaikkiaan Jääkausi on romaani, jota voi ehdottomasti suositella kelle tahansa. Romaani on tuore ikkuna erilaisuuteen, syrjintään ja kiusaamiseen. Samalla se käsittelee sitä, kuinka pitkälle ihminen voi mennä oman hyvinvoinnin ja pärjäämisen vuoksi.
4/5