Elina Kilkulta: Kirjailija on väärässä

Kuva: Uupi Tirronen, Bazar kustannus

Olen tänä keväänä päässyt antamaan paljon haastatteluita, sillä Ihana tyttö -nuortenromaanini osittainen omakohtaisuus kiinnostaa mediaa. Huomion ansiosta olen saanut valtavasti yhteydenottoja. Suurin osa viesteistä on ollut asiallisia: ihmiset ovat halunneet kannustaa tai jakaa omia vastaavia kokemuksiaan.

Olen kuitenkin saanut yllättävän paljon myös toisenlaisia viestejä.

Olet väärässä -viestit pyrkivät oikaisemaan. En esimerkiksi tiennyt, että seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö olivat jo loppuneet, pahoittelut siis turhan kirjan kirjoittamisesta. Otin opikseni myös siitä ystävällisestä viestistä, jossa huomautettiin, että mieleni kyllä muuttuu, kun rupsahdan vielä lisää.

Häirintäviestitkin ovat mielenkiintoisia, varsinkin kun häirintä on jo loppunut. Kirjoitan kirjassani tyttöjen pikkuhousuista, mutta valitettavasti en tiedä niistä tarpeeksi. Hyvä muistutus pohjatyön tärkeydestä, kiitos herra, joka myös kyselit kohteliaasti parhaillaan jalassani olevista pikkuhousuista. Minulta on kyselty viesteillä lisää yksityiskohtia nuoruuden seksisuhteistani, mutta minulle on toistuvasti huomautettu myös, että näistä asioista ei enää kannattaisi jauhaa. Tulkitsen tämän niin, että voisin jatkossa lopettaa kirjojen kirjoittamisen ja keskittyä kirjoittamaan yksityiskohtaisia kuvailuja seksielämästäni yksityisviesteillä. Tätäkään en olisi itse oivaltanut, kiitos!

Toimit väärin -viestien kirjoittajien mielestä minun ei pitäisi valittaa, koska kyllähän 15-vuotias jo ymmärtää valta-asetelmia ja rakenteita, sanoi laki mitä hyvänsä. On myös huomautettu, ettei 15-vuotias ikinä mitenkään voi tuntea vetoa nelikymppiseen. Voi missä olit, kun olin 15? Tätä tietoa todella olisin kaivannut! Nuorista ei myöskään saisi olla huolissaan, sillä lapsiakin käytetään hyväksi, miksen kirjoita mitään tai yhtään edes välitä hyväksikäytetyistä lapsista? Ja synkimpänä erheistäni: kaiken julkisuuden taustalla on kirjamyynnin lisääminen. Noloa! Suosittelenkin, että kirjani ostaneet palauttaisivat teoksen välittömästi kauppaan ja ostaisivat tilalle kirjan, josta eivät ole kuulleetkaan.

Henkilökohtaisten viestien lisäksi on sitten vielä keskustelupalstoja. On yleisesti tunnustettu fakta, ettei itseään koskevia keskusteluja kannata missään tilanteessa lukea, ettei tulisi paha mieli. Ihan kuin koulussa, jossa kiusaaminen ratkaistaan ehdottamalla kiusatulle, että tämän tulisi olla välittämättä, vähemmän herkkänahkainen. Vastuu nettikeskusteluista vieritetään lukijan niskoille. Tätä tekstiä varten menin keskustelupalstoille ja luin hetken. Sitten lopetin, koska tuntui tosi pahalta. Tekstit olivat kuitenkin onneksi sen tasoisia, ettei niillä ollut reittiä ihon alle. Lähinnä turhautti. Eikö ratkaisun tulisi olla tämä: älä kirjoita loukkaavia asioita nettiin. Älä pura omaa pahaa oloasi toisen ihmisen kustannuksella. Keksi jokin toinen keino.

Muutokset ovat hitaita ja joskus vaikeita, mutta mahdollisia. Parempaa käytöstä, maailmaa ja internetiä kohti.