Ilmiöt
25.4.2022
|
Otto Rantanen

Goodreads on lukijan palvelu, joka ei aina kuuntele lukijaa

kirjoja

Goodreads on Amazonin nykyään omistama palvelu, jossa käyttäjä voi merkitä lukemiaan kirjoja, arvostella niitä, asettaa lukemistavoitteita itselleen ja keskustella muiden käyttäjien kanssa kirjoista. Perusominaisuuksien ulkopuolella Goodreadsin merkittävin tapahtuma on vuosittainen Goodreads Choice Award eli käyttäjien valinnat vuoden parhaiksi kirjoiksi. Goodreads on maailman suurin kirjoihin keskittyvä alusta, ja vuonna 2019 sillä oli noin 90 miljoonaa käyttäjää. 

Mutta millaista Goodreadsissa sitten on? Tilin tekeminen Goodreadsiin on yhtä helppoa kuin mihin tahansa nettipalveluun. Näppärimmin se käy, kun luo tilin Facebook-profiiliinsa kautta, jos sellainen sattuu olemaan. Rekisteröitymisen jälkeen avautuu pergamenttipaperin värinen näkymä, joka onnistuu mielenkiintoisella tavalla olemaan samaan aikaan tyhjä mutta sekava. Jos on joskus asioinut Amazonin verkkokaupassa, ovat värikkyys ja sekavahko navigointi tuttuja asioita. Goodreadsin kännykkäsovellus toimii vähän paremmin, mikä tietysti on makuasia. 

Näkymä on tyhjän tuntuinen, sillä aluksi Goodreadsissa ei ole montaa yhteyttä. Ystäviään voi lisäillä kavereiksi tai suosittuja kirjatubettajia voi seurata, mutta moni käyttää Goodreadsia eri tavalla kuin vakiintuneempia sosiaalisen median kanavia. Goodreads on useimmille vain paikka, jossa käydään merkkaamassa, mitä on luettu. Kieltämättä sovelluksessa ei ole mitään mikä koukuttaisi selaamaan sen syötettä tuntitolkulla. 

Goodreadsia on usein parjattu muissa kanavissa. Se koetaan epäloogiseksi ja epäreiluksi ja jopa pienempiä kirjailijoita sortavaksi. Monopoliasemansa takia palvelu on ollut hidas täyttämään käyttäjiensä toiveita paremmasta sivustosta. Kun lukeville ihmisille ei ole tarjolla  yhtä laaja-alaista palvelua, ei Goodreadsin tarvitse vastata kaikkiin reklamaatioihin. Haukuista huolimatta Goodreadsissa pystyy tekemään sen, mitä se lupaakin: listaamaan lukemiaan kirjoja ja arvostelemaan niitä. Keskeisimpien ja hyödyllisimpien ominaisuuksien joukkoon nostaisin myös niiden kirjojen, jotka haluaisi tulevaisuudessa lukea, merkkaamisen muistiin.

Goodreadsin antoisin puoli onkin oman lukemisen seuraaminen. Palvelu laskee vuoden aikana luetut kirjat ja sivut yhteen, jaottelee ne kuukausille, kertoo minä vuonna julkaistuja kirjoja on lukenut milloinkin ja niin edelleen. Jos tätä tekee jo muutamankin vuoden ajan, saa hyvän käsityksen omasta lukemisestaan ja esimerkiksi vuodenaikojen välisistä eroista lukemisinnossa. Jos numerot eivät kiinnosta, ainakin kaikki luetut kirjat löytyvät yhdestä paikasta pitkänkin ajan päästä. Kun antaa kirjalle yhdestä viiteen tähteä heti kun on lukenut sen, näkee myöhemminkin, mitä mieltä teoksesta on ollut. Arvostelujen kirjoittaminen on myös mahdollista, minkä lisäksi muiden arvioita voi kommentoida. 

Kun aloitin Goodreadsin aktiivisen käyttämisen eli sinne lukuvuorossa olevien kirjojen merkkaamisen viime vuoden alussa, pelkäsin että lukemisesta tulee tietoinen asia, josta on aina jäätävä jälki jollekin alustalle. Näin ei kuitenkaan käynyt, eikä kirjan merkkaaminen luetuksi tuntunut ensimmäisten kertojen jälkeen enää mitenkään erityiseltä hetkeltä. Omia rajanvetoja voi asettaa itselleen: Onko kylässä aloitettu kirja merkkaamisen arvoinen? Entä kirja joka jää kesken? Jättääkkö se odottamaan loppuun lukemista vai poistaakko se virtuaalihyllystä?

Kesken jääneet kirjat ovat mielestäni yksi Goodreadsin raivostuttavimpia piirteitä. Jos lukee monisataasivuisesta kirjasta vaikkapa puolet, mutta jättää sen kesken, on lukenut silti monta sataa sivua. Nämä sivut eivät kuitenkaan näy tilastoissa tai missään muuallakaan. Epämääräisen kuvan lukemisestaan voi siis saada, jos on monia kirjoja aloittavaa sorttia. Toisaalta Goodreads voi olla hyvä väline, jos haluaa treenata omaa loppuun asti lukemisen jaksamistaan. 

Kirjoihin liittyy aina odotuksia, vaikka väittäisimme itsellemme, ettei niin ole. Goodreads on omalta osaltaan mukana lisäämässä näitä odotuksia. Kun menee merkkaamaan aloittaneensa kirjan lukemisen, näkee keskiarvon muiden antamista arvioista. Ihminen on eläin, joka uutuuskirjalle annetun 3,5 tähden keskiarvon nähdessään pettyy jo ennen kuin on päässyt edes ensimmäisiä sivuja pidemmälle. Tätäkin ominaisuutta voi kuitenkin pitää itselleen harjoituksena: Mitkä tekijät tekevät minun mielestäni kirjasta hyvän, ja mikä on kirjan saaman vastaanoton painoarvo tuossa yhtälössä?

Kaikkia ominaisuuksia Goodreadsissa ei ole, kaikkia kirjailijoita se ei kohtele tasa-arvoisesti, ja kaikille se ei sovi. Mutta jos haluaa nähdä mitä itse lukee ja mitä muut lukevat, saada suosituksia niin kavereilta, julkkiksilta kuin algoritmiltäkin, on Goodreads kokeilemisen arvoinen paikka. Ei kannata kuitenkaan asettaa itselleen liikaa paineita. Niin voi käydä esimerkiksi aina vuoden alussa asetettavan lukutavoitteen kanssa. Itse aloitin vuoden 2022 kuten viime vuodenkin. Asetin lukutavoitteekseni yhden kirjan. Goodreadsin ylivoimaisesti paras ominaisuus onkin sen jallittaminen kehumaan minua aina, kun olen ylittänyt tavoitteeni sadoilla tai tuhansilla prosenteilla!

 

← Takaisin
seuraa meitä