Helsinki Lit järjestettiin jo viidettä kertaa Helsingissä Savoy-teatterissa 17. – 18.5.2019. Se on käännöskirjallisuuteen keskittyvä kulttuuritapahtuma, jonka vieraat ovat tunnettuja ulkomaisia kirjailijoita. Heidän haastattelijoinaan toimivat pääosin suomalaiset merkkihenkilöt, jotka useimmiten ovat tunnettuja kirjallisuuden tai muun kulttuurin saralla. Toki haastattelijoina nähtiin tänä vuonna myös muun muassa virolainen kirjailija Kätlin Kaldmaa ja suomalainen poliitikko Li Andersson.
Kuten edellisenäkin vuonna Helsinki Lit sattui yhdelle kauneimmista alkukesän viikonlopuista. Silti monet olivat halunneet lähteä kuulemaan laadukasta keskustelua kirjoista, ja Savoy-teatterissa oli suuret määrät ihmisiä odottamassa keskusteluiden alkua hämärässä salissa.
Perjantai-illan avasi Jani Toivola yhdessä tapahtuman perustajan Philip Teirin kanssa. Heidän tervetulotoivotustensa jälkeen saimme lavalle ruotsalaisen kirjailijan Pascal Engmanin ja häntä haastattelemaan tulleen Li Anderssonin. Engman on esikoiskirjailija, jonka yhteiskunnallinen dekkari Patriootit tarttuu ruotsalaisen yhteiskunnan ongelmiin, nationalismin ja muukalaisvihan nousuun, sekä niiden vastaisen liberalismin yhteentörmäykseen, joka näkyy kärjistyneesti siinä, että maahanmuuttomyönteisiä toimittajia ryhdytään murhaamaan.
Seuraavaksi lavalle saapuivat kirjailija Kim Thúy ja muun muassa esseistinä ja äidinkielen lehtorina toimiva Silvia Hosseini. He puhuivat Thúyn romaanista Ru, joka on omaelämäkerrallinen teos, jossa käsitellään kokemuksia pakolaisuudesta Vietnamin sodan aikaan ja sopeutumista täysin uudenlaiseen yhteiskuntaan toisella puolella maailmaa. He keskustelivat paljon myös kirjan syntyprosessista ja sen erikoisesta kielestä ja tyylistä sekä kielen vaikutuksesta ihmisen identiteettiin ja ajatteluun. Thúyn mukaan kirja syntyi kuin vahingossa, pieni pala kerrallaan, ja sen kielen erikoisuus taas johtuu ranskan ja vietnamin ilmaisun eroista.
Paneelin loppuessa tuntui siltä, kuin melkein 40 minuuttia pitkä keskustelu olisi kestänyt korkeintaan vartin. Thúyn ajatukset olivat niin mielenkiintoisia ja kauniita. Kaiken kruunasi hänen iloa pulppuava persoonansa, joka sai kaikki hyvälle mielelle hiukan vakavamman paneelin jäljiltä.
Tauon jälkeen vuorossa olivat Nina Lykke ja Saara Turunen. Nina Lykke on norjalainen kirjailija, jonka teosta Ei, ei ja vielä kerran ei on kuvattu keskiluokkasatiiriksi, ja se on myynyt paljon niin Norjassa kuin Ruotsissakin. Turunen taas on kirjailija ja teatterintekijä. Keskustelu käsitteli paljon sitä, kuinka Lykken mielestä oli mielenkiintoista kirjoittaa keskiluokkaisten ihmisten elämästä, jossa kaiken pitäisi olla hyvin, mutta jossa silti henkilöillä on omat ongelmansa. Inspiraatiota kirjaan ja sen hahmoihin hän sai omasta elämästään ja ystävistään.
Viimeisenä kirjailijavieraana oli André Aciman, jota haastatteli näyttelijä Boodi Kabbani. Aciman on tunnettu kirjastaan Call Me By Your Name, jonka suomenkielinen käännös julkaistiin vasta tänä vuonna. Kirjasta on tehty myös suosittu elokuva, jonka ilmestymisen jälkeen vuonna 2017 varmasti jokainen on kuullut Acimanin kirjasta, vaikkei sitä olisikaan lukenut. Kirja kertoo rakkaustarinan Italiassa asuvan, etuoikeutettua elämää elävän Elion ja heille kesäksi muuttavan yhdysvaltalaisen vaihto-oppilaan Oliverin välillä.
Illalla Savoy-teatterilta lähtiessä aurinko paistoi yhä, ja kesäinen Helsinki houkutteli nauttimaan illasta. Vaikka samasta auringonpaisteesta olisi voinut nauttia monta tuntia sisällä istumisen sijasta, oli keskustelujen kuunteleminen silti sen arvoista. Tänäkin vuonna Helsinki Litin ohjelma oli laadittu monipuoliseksi ja kiinnostavaksi, eikä ollenkaan haitannut, vaikka osa kirjoista olikin itselleni täysin tuntemattomia ja teemoiltaan sellaisia, joita en yleensä valitsisi luettavaksi. Oivaltava ja kiinnostava kirjallisuuskeskustelu ei kuitenkaan vaadi kuulijalta aiempaa tietämystä kirjasta tai sen kirjoittajasta, ja jos ajatukset perustellaan hyvin, mihin tahansa teemaan liittyvää keskustelua on mielekästä seurata.
Helsinki Lit avaa tyylikäästi kirjallisuustapahtumien kesän näin toukokuun puolessa välissä. Jos jokin keskusteluista vaikuttaa mielenkiintoiselta, näkee koko festivaalin ohjelman Yle Areenasta vielä jälkikäteen. Myös osa edeltäneiden vuosien nauhoitteista löytyy sieltä, jos on kiinnostunut katsomaan ohjelmaa enemmänkin.