Kirjavinkkejä abille yhteiskuntaopin yo-kokeeseen
Usein annettaessa vinkkejä ylioppilaskirjoituksiin – varsinkin reaaliaineisiin – valmistautumiseen, kerrotaan, että kannattaa kuunnella asiallisia podcasteja ja katsoa dokumentteja. Englantia kirjoittamaan menevää kehotetaan katsomaan Frendejä englanninkielisillä tekstityksillä.
Mutta jos lukupäätä vain löytyy, voi päivittäisen tai viikottaisen lukemistuokionsa kääntää pariksi viikoksi tai kuukaudeksi eri vaihteelle ja lukea reaaliaineeseen liittyvää kirjallisuutta. Niin minä tein ja tässä ovat lukusuositukseni yhteiskuntaopin kirjoittajalle.
Jotta listasta löytäisi omaan keskittymiskykyyn sopivat kirjat, olen arvioinut ne puiseva-menevä-asteikolla yhdestä viiteen. 1 on puiseva ja 5 on menevä. Kerron myös mihin kurssiin kirja tarjoaa syvempää ymmärrystä.
Philipp Ther: Euroopan historia vuodesta 1989 (Vastapaino, 2019)
Kurssi johon liittyy: YH3 ja YH2
Puiseva-menevä: 2
Hyvä yleisteos nykyisten ajatteluvirtausten ymmärtämiseen niin politiikassa kuin taloudessakin. Välillä käsitellään joitakin elinkeinoja tai puolalaisen infrastruktuurin kehitystä niin puuduttavasti, että ajatus alkaa harhailla. Toimii kuitenkin ikään kuin linkkinä historian kurssien ja yhteiskuntaopin välillä.
Heikki Aittokoski: Kuolemantanssi – Askeleita nationalismin Euroopassa (HS-kirjat, 2016)
Kurssi johon liittyy: YH3
Puiseva-menevä: 5
Tätä kirjaa voi suositella kaikille iästä riippumatta! Yleissivistys karttuu ja yhtäkkiä yhdistää asioita historiasta ja nykypäivästä toisiinsa. Aittokosken syvää ymmärtämisen halua on ilo seurata tekstin välityksellä. Kirjassa on humaani katse ja suomen kieltä käytetään erittäin kauniisti. Lisäksi nationalismi ja populismi ovat ajankohtaisia ja siksi usein kysyttyjä aiheita yo-kokeessa.
Jari Lindström: Syvään päähän: Muistelmani (WSOY, 2020)
Kurssi johon liittyy: YH1
Puiseva-menevä: 4
Koska paperitehtaalta eduskuntaan nouseva Lindström tietää kirjan tapahtumien alussa yhtä vähän eduskunnan työstä kuin lukion ensimmäiselle saapuva, on kirja mainio kertaus ykköskurssin teemoista. Lisäksi se valottaa lähimenneisyyden suuren poliittisen draaman, perussuomalaisten kahtiajakautumisen, taustoja.
Jessikka Aro: Putinin trollit: Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta (WSOY, 2019)
Kurssi johon liittyy: YH3
Puiseva-menevä: 4
Päivä päivältä on tärkeämpää ymmärtää hybridisodankäyntiä ja poliittisesti motivoitunutta nettihäiriköintiä. Kirjasta saa myös kertauksen Itä-Ukrainan tapahtumista, joita ei koulussa usein ehditä käsitellä. Aron kohtaama ylitsepääsemätön vastarinta turruttaa kirjan edetessä ja se voi tuntua raskaaltakin.
Thomas Piketty: Pääoma 2000-luvulla (Into Kustannus, 2016)
Kurssi johon liittyy: YH2
Puiseva-menevä: 3
2010-luvun puhututtanein talouskirja kannattaa lukea jo siksikin, että tietää mitä julkisessa keskustelussa toisinaan esiin nostettavalla ns. pikettyläisellä ajattelulla tarkoitetaan. Kirja auttaa ymmärtämään laajoja ilmiöitä verotuksen historiasta ja varallisuuden jakautumisesta inflaatioon. Kokonaisuuksien perinpohjainen (mutta kansantajuinen) käsitteleminen näkyy sivumäärässäkin (pokkariverisossa 756).
Timo Kauppinen: Suomen työmarkkinamalli (WSOY, 2005)
Kurssi johon liittyy: YH1 ja YH2
Puiseva-menevä: 1
Oppikirjamaisuutensa takia teksti on hyvin asiallista ja paikoin puuduttavaakin. Itseäni kiehtoo työmarkkinapolitiikka, joten halusin lukea aiheesta kirjan. Tärkeämpää kuin lukea tämä nimenomainen kirja, on etsiä jokin itseään kiinnostava aihe ja perehtyä siihen omalla ajalla. Siinä sivussa kasvaa ymmärrys muistakin yhteiskuntaopin teemoista. Ja välillä harrastuneisuus palkitaan: kevään 2021 yo-kokeessa kysyttiin paikallisesta sopimisesta ja pääsin vastaamaan tehtävään!
Ajattelun ja nykyisen yhteiskunnan ymmärtämisen tueksi olisin lukenut myös nämä yhteiskuntaoppiin liittyvät viime vuosien kirjat, jos olisin ehtinyt:
Anu Kantola ja Hanna Kuusela: Huipputuloiset: Suomen rikkain promille (Vastapaino, 2019)
Leena Malkki: Mitä tiedämme terrorismista (Otava, 2020)
Åsa Wikforss: Vaihtoehtoiset faktat (Aula & Co, 2020)