Kolumni: Lukemisen huumaa eristyneisyyden keskelle

K-sana on kaikkialla uutisissa ja vaikuttaa meihin kaikkiin. Tavallisella tallaajalla ei ole kovin suurta keinoarsenaalia käytössään tautia vastaan. Parhaita tapoja ovat kotona pysyminen eli sosiaalinen eristäytyminen, terveydenhuollon ammattilaisten kunnioittaminen ja heille työrauhan antaminen, sekä käsien peseminen laulaen samalla Paljon onnea vaan, kahdesti. Tärkeää on myös kotirintamalla suun pitäminen supussa, sillä vääristelty tieto tai paniikin lietsominen eivät paranna tilannetta.

Normaalisti kehottaisin viimeiseen kohtaan lääkkeeksi asiallisen tiedon lukemista, mutta en tällä kertaa. Kuten monissa psykologien haastatteluissa on tuotu esille, ihmisistä eristäytymisen lisäksi kannattaa eristää itsensä koronauutisoinnilta suurimmaksi osaksi päivää. On kehotettu esimerkiksi tarkistamaan tautitilanne korkeintaan kahdesti päivässä. Jos ei kuitenkaan pysty tai osaa välttyä koronaryöpytykseltä, voi tarttua kirjaan, joka käsittelee jotain aivan muuta kuin pandemiaa. Se vie ajatukset toivottavasti muualle.

Viime aikoina on huomautettu myös siitä, että matalapulssisemmaksi muuttuneen elämän eli kotona kyhjöttämisen aikaan ei saisi sortua vertailemaan itseään muihin ja suorittamaan vimmatusti. Somessa kerrotaan kuinka kotihousut jalassa on elvytetty muinainen kieli tai löydetty uusi planeetta, mutta kuten moni asia somessa, nekin varmasti ovat siloteltuja kuvauksia karanteeniarjesta. Vaikkei tekisi ihmetekoja, kannustan silti vähän kirittämään itseään: Lukemaan enemmän kuin normaalisti.

Instagramin discover- tai Tiktokin for you -sivun päättömän, tunteja kestävän selailun sijaan voisi vilkaista kotinsa kirjahyllyä tai -pinoa ja miettiä, onko siellä jotakin, mikä on jäänyt kesken, tai josta ei muista mitään muuta kuin tajunnanräjäyttävän lukukokemuksen. Parastahan tietysti olisi, jos jostain komeron perältä löytyisi kirja, jota ei ole laisinkaan lukenut. Pitkälti omilla varastoilla on joka tapauksessa nyt pärjättävä, sillä kirjastot kautta maan ovat sulkeneet ovensa.

Ulkonaliikkumiskieltoa edeltävänä päivänä Amsterdamissa jonotettiin kannabista pidemmässä jonossa kuin suomalaiset jonottavat ilmaisia ämpäreitä. Suomen tilanteen huomioiden yksi parhaista tripeistä syntyy nyt varmasti tarttumalla päräyttävään fitktioon tai silmiäavaavaan tietokirjaan ja antamalla mielen laajentua luettujen sivujen kertyessä. Lukeminen on vahva huume, tunteehan historia esimerkiksi murhatapauksen, jossa viimeiseksi manifestiksi jätettiin J.D. Salingerin Sieppari ruispellossa.

Loppuun vielä konkreettinen vinkki: itse olin jo pitkään halunnut lukea Finlandia-ehdokkaana olleen Hanna-Riikka Kuisman Kerrostalon, mutta kavahtanut kirjastojen pitkiä varausjonoja. Nyt se tuli poikkeusolojen takia rajattomasti lainattavaksi kirjastojen ylläpitämään eKirjasto-palveluun. Kirjastokorttia vinguttamaan! Ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin!

Kirjoittaja on lukiolainen Tampereen yhteiskoulun lukiossa