Ilmiöt
29.11.2019
|
Sofia Blomberg

Kolumni: Lukivaikeuden kanssa

Lukivaikeus on lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus. Lukivaikeudesta käytetään myös termejä lukihäiriö ja dysleksia. Keskeisin piirre on vaikeus hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää tietoa. Tämä voi näkyä esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen hitautena.

Olen harrastanut kirjoittamista ja lukemista jo pienestä pitäen. Luin ala-asteella paljon enemmän kuin luokkatoverini ja paljon pidempiä teoksia. Kirjallisuuden harrastaminen heijastuu itselläni parhaiten reaaliaineisiin. Reaaliaineissa vaikeuksia ei ole ollut, koska olen lukenut niin paljon. Matemaattisten aineiden kanssa minulla alkoi olla vaikeuksia jo nuorena. Kun kielet tulivat mukaan opiskeluun, alkoivat vaikeudet hiljalleen puhjeta. Minulla oli erityisesti vaikeuksia kielten kanssa, koska en osannut hahmottaa äänteitä.

Olin 16-vuotias lukiolainen, kun lukivaikeuteni huomattiin. Lukion alussa oli lukiseula, josta en päässyt läpi. Oma lukihäiriöni paikantuu erityisesti äänteiden keston tunnistamiseen ja nopeaan nimeämiseen. Minun vaikeuteni on siis kapea-alainen, mutta siltä osin kun sitä on, se on vaikea-asteista. Lukion aloittaminen oli vaikeaa, koska oli haastavaa keskittyä moneen uuteen asiaan ja samaan aikaan työstää lukivaikeuttani.

Lukihäiriöni ei estä minua ja unelmiani. Päätin jo lukion alussa, että haluan opiskella kirjallisuutta. Tietysti se on haastavaa, mutta sen arvoista. Äidinkieli on lempiaineeni koulussa, vaikka sen kanssa joskus pitää taistella kahta enemmän. Nautin lukemisesta ja kirjoittamista, jonka takia työ, mitä teen unelmieni saavuttamiseksi, ei tunnu turhalta. Minun mielestäni olisi käsittämättömän upeaa tehdä tulevaisuudessa työtä kirjallisuuden parissa, koska tunnen intohimoa sitä kohtaan.

Lukivaikeuksia on erilaisia eikä niitä tarvitse hävetä. Omaa lukivaikeutta voi työstää lukemalla ja kirjoittamalla. On myös erilaisia nettisivustoja, joissa voi harjoitella tavuja, kuten Luki-Luukas sivusto.  Lukemista kannattaa muutenkin harrastaa, sillä sanavarasto laajenee. Opiskellessa on välttämätöntä kehittää omaa lukutaitoaan. Lukivaikeuteen saa myös apua ja sitä kannattaa pyytää. Itse käytän lukiossa lisäaikaa kokeissa, mikä auttaa paljon. Lisäajan kanssa saan tulkita aineistoja rauhassa, eikä niiden kanssa tarvitse kiirehtiä.

Muutamassa vuodessa olen kehittänyt omia vaikeuksiani sen verran, että sitä on vaikea tunnistaa. Pyrin säännöllisesti harjoittelemaan tavujen tunnistamista sekä kirjoittamista. Uskon, että oikealla asenteella pystyy saavuttamaan mitä tahansa. En aio luovuttaa unelmieni suhteen, vaikka takapakkia tulisi. Virheistä myös oppii ja ne pitää osata ottaa vastaan. Älä luovuta, vaikka joskus olisikin vaikeaa. Yritys aina palkitaan.

Kirjoittaja on helsinkiläinen abiturientti ja Lukufiiliksen toimittaja.
← Takaisin
seuraa meitä