Edistynyt lukutaito auttaa niin rauhan kuin kriisinkin aikana, ja tiedon omaksuminen onkin edellytyksenä niin demokratian säilymiselle kuin poikkeusoloista selviämiselle. Strategisen tutkimuksen LITERACY-tutkimusohjelmassa tutkitaan tiedon lukutaitoa yhteiskunnassa.
Edistynyt lukutaito on välttämätöntä kriisin aikana, kun viranomaiset, tiedotusvälineet ja muut tahot jakavat tietoa kriisistä ja sen vaikutuksista. Tätä mieltä on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Tiedon lukutaito ja tietoon perustuva päätöksenteko (LITERACY) -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Jarmo Viteli.
Vitelin mukaan ihmisillä, joilla on vahva lukutaito, on paremmat mahdollisuudet ymmärtää ja noudattaa annettuja ohjeita sekä suodattaa luotettavaa tietoa virheellisestä ja harhaanjohtavasta tiedosta.
“Kriittinen lukutaito auttaa ihmisiä arvioimaan kriisin aikana tarjolla olevaa tietoa ja tekemään informoituja päätöksiä. Se auttaa tunnistamaan disinformaation ja väärän tiedon, jotka voivat olla erityisen haitallista kriisin aikana. Kriittiset lukijat osaavat myös arvioida hallituksen ja muiden toimijoiden toimintaa ja antaa rakentavaa palautetta”, Viteli perustelee.
Lukutaito tarkoittaa kykyä lukea ja ymmärtää kirjoitettua tekstiä. Se on perustaito, joka on välttämätön vuorovaikutuksessa ja oppimisessa. Lukutaitoon kuuluu kyky tunnistaa kirjaimet, sanojen merkitykset, lauseiden rakenteet ja tekstin kokonaisuus. Se antaa henkilölle mahdollisuuden lukea ja ymmärtää erilaisia tekstejä, kuten kirjoja, artikkeleita, ohjeita ja tiedonlähteitä.
Kriittinen lukutaito taas on edistyneempi taito, joka menee pelkkää tekstin ymmärtämistä pidemmälle. Se sisältää kyvyn arvioida ja analysoida tekstiä kriittisesti. Kriittinen lukutaito edellyttää kykyä kyseenalaistaa, tulkita ja arvioida tekstin sisältöä, tarkoitusta ja näkökulmaa.
Kriittinen lukutaito auttaa lukijaa tunnistamaan mahdolliset harhaanjohtavat tiedot, virheelliset argumentit, puolueellisuuden ja retoriset keinot. Kriittinen lukutaito auttaa myös lukijaa muodostamaan omia mielipiteitä ja tekemään informoituja päätöksiä perustuen lukemaansa tietoon.
Vitelin mukaan molemmat – lukutaito ja kriittinen lukutaito – ovat tärkeitä demokraattisen yhteiskunnan toiminnan kannalta. Taidot tulevat käyttöön niin kriisien kuin rauhankin aikana. Tuorein esimerkki on Suomen presidentinvaali.
“Lukutaito ja kriittinen lukutaito mahdollistavat kansalaisille kyvyn osallistua päätöksentekoon, arvioida ehdokkaita ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Kriisit taas voivat vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, ja lukutaito auttaa ihmisiä pysymään ajan tasalla ja osallistumaan”, Viteli sanoo.
Vitelin ohjaamassa LITERACY-tutkimusohjelmassa tutkitaan tietoa eri näkökulmista.
“Yhteiskunnassa tarvitaan uusia tapoja käsitellä tietoa – tiedon lukutaitoa. Oleellinen kysymys on, miten tieto saavuttaa riittävän laajan hyväksynnän toimiakseen yksilön toiminnan ja yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjana”, Viteli kertoo tutkimusohjelmasta.
Eriytyminen, oppimisvaikeudet ja teknologinen kehitys tuovat myös oman vaikutuksensa tietoympäristöön.
“Merkitystä on myös tiedon omaksumiseen liittyvillä yksilöllisillä eroilla. Teknologian kiihtyvä kehitys vaatii tuekseen taitoa käsitellä tietoa sekä ymmärrystä tiedon luonteesta. Lisäksi tarvitaan tutkimusta niistä tavoista ja välineistä, joilla informaatiota ja tietoa tuotetaan, esitetään ja viedään käytäntöön.”
Jarmo Viteliä haastatteli Lukufiiliksen toimituskuntalainen Otto Rantanen.