Ilmiöt
16.12.2025
|
Frans Ripatti, 16 v

Kuvakirjan kulisseissa

Kuvittaja Maria Makkonen
Kuva: Veikko Somerpuro

Kuvitus ei vain toista kirjan tekstiä vaan täydentää sitä. Moni on selaillut kuvakirjoja jo ennen kuin osasi lukea, ja ne ovatkin olleet ensikokemus kirjoista lukuisille lapsille. Itsekin olen lukenut varmasti satoja kuvakirjoja lapsena, ja ne ovat luoneet paljon hyviä muistoja ja opettaneet uutta. Vielä vähän vanhempanakin moni tarttuu mielellään kirjaan, jossa kuvat kulkevat tekstin rinnalla ja tuovat siihen eloa.

Mutta millainen ihminen ja työ on näiden kuvien taustalla? Miten kirjan kuvitus syntyy? Parhaiten tämän tietää varmastikin kuvittaja itse, joten otin yhteyttä kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Maria Makkoseen. Hän kuvittaa muun muassa Ernest Lawsonin kirjoittamaa Höpersankarit-lastenkirjasarjaa.

Kirjan kuvituksen luominen alkaa kustantajan lähettämästä tekstistä. Tuleva teksti voi vaihdella pelkästä tarinan rungosta aina lähes valmiiseen tekstiin. Makkonen kertoo elävänsä käsikirjoituksen ikään kuin elokuvana, kun käy sitä ensi kerran läpi. Tekstin mukana voi tulla myös kirjailijan tarkempia kuvauksia hahmoista.

Tekstiin perehdyttyään Makkonen alkaa suunnitella hahmoja ja kuvia sen pohjalta. Tässä vaiheessa syntyy paljon erilaisia luonnoksia ja kokeiluja. Näistä hän valitsee parhaat, joita alkaa kehittämään eteenpäin ja selkeyttää. Makkonen koettaa aina hakea uusia keinoja etenkin liikkeen kuvaamiseen ja erilaisiin kuvakulmiin. Lopullisen kuvituksen hän kertoo tekevänsä piirtopöydän ja Adobe Photoshop -ohjelman avulla. Hän laittaa luonnoksen taustalle ja piirtää sen pohjalta lopullisen kuvan. Tässä vaiheessa kuva saa lisää hauskoja yksityiskohtia, ja hahmojen ilmeet vahvistuvat.

Vastoin yleistä mielikuvaa taiteilijasta, Makkonen ei jää odottamaan inspiraation iskemistä tai flow-tilaa. Hän suhtautuu kuvittamiseen työnä, jota tehdään päivittäin riippumatta siitä, iskeekö inspiraatio. Makkonen kertoo heräävänsä jo aikaisin aamulla työskentelemään projektiensa parissa. Makkosen mukaan aika on hänen suurin haasteensa työssä, koska kuvitus on tilaustyö, jolla on tietty aikaraja. Lisäksi kuvittajalla voi olla useampi projekti tai erilaisia työtehtäviä samaan aikaan käynnissä. Työ vaatiikin usein tarkkaa aikataulutusta ja ajankäytön suunnittelua itse kuvitusten luomisen lisäksi.

Yhteistyö sekä kirjailijan että kustantajan kanssa on usein vastavuoroista. Lopullisten kuvitusten luonnokset hyväksytetään kirjailijalla ja kustantajalla. Makkonen kertoo ehdottavansa rohkeasti tarinasta kumpuilevia ideoitaan luonnoksissaan. Kirjailija taas antaa kuvittajalle ideoita ja toiveitaan kuvitukseen. Kustantaja ja kustannustoimittaja ovat myös osa tiimiä, joiden ohjeistuksella tavoitellaan parasta lopputulosta kokonaisuuteen. Näin kuvituksesta ja tekstistä saadaan toisiaan täydentävä ja hyvin yhteensopiva kokonaisuus. Kustantaja, kirjailija ja kuvittaja siis kaikki vaikuttavat osaltaan siihen millaiseksi kirjan teksti ja kuvat lopulta muodostuvat.

Vaikka Makkonen kertoo haastattelussa piirtäneensä paljon jo lapsuudessaan, hän kuvailee päätyneensä kuvittajaksi ikään kuin vahingossa. Hän alkoi toteuttaa sarjakuvia, joita julkaisi blogissaan, ja kirjoitti käsikirjoituksia tavoitteenaan julkaista tulevaisuudessa sarjakuva-albumi. Hänelle sattumalta tarjottiin kuvitusprojektia, ja on nyt tuottanut pääosin kuvituksia lasten- ja nuortenkirjoihin.

Omasta tuotannosta haaveileville Makkonen kertoo, että vaikka hänellä on useammankin sarjakuva-albumin pohjarunko valmiina, omille projekteille tuntuu löytyvän harvemmin aikaa. Kuvittajan ammatti on työntäyteistä, mutta myös antaa paljon luovalle tekijälle. Työ sopii sellaisille, joita kiinnostaa tarinan kertominen ja herättäminen eloon kirjoittamatta välttämättä sanaakaan.

Makkosta itseään motivoi työssä etenkin halu kehittää tekniikkaansa piirtäjänä, ja tuoda kuvituksillaan iloa esimerkiksi huumorin kautta. Työssään ja elämässäänkin häntä inspiroivat erilaiset taiteenmuodot ja muiden taiteilijoiden tuotanto. Hän kertookin, ettei malta odottaa, millaisia suunnittelu- ja kuvitusprojekteja elämä hänen eteensä vielä tuo.

Kuvat tuovat tarinaan syvyyttä, huumoria ja yksityiskohtia ja voivat jopa kertoa omaa tarinaansa tekstin rinnalla. Seuraavan kerran kuvakirjaa lukiessasi voitkin katsoa kuvitusta aivan uusin silmin ja huomata, kuinka iso rooli sillä oikeasti on. Kuvitus ei ole vain osa kirjaa: se on voima, joka herättää tarinan eloon.

Kirjoittaja on Lukufiiliksen toimituskuntalainen. Jutun on mahdollistanut Jenny ja Antti Wihurin rahasto. 

← Takaisin
seuraa meitä