Laulaja-lauluntekijä Behm: “Löysin oman ääneni kirjoittajana kokeilemalla ja etsimällä”

Kuva: Helsingin kirjamessut, Pietari Purovaara

Helsingin kirjamessuilla 30.10. Senaatintorin lavalla laulaja Rita Marketta Behm kertoi kirjoitustyöstään. Laulaja-lauluntekijä Behm tunnetaan Hei rakas -megahitistään, joka hurmasi monet suomalaiset. Debyttialbumi Draaman kaari viehättää rikkoi ennätyksiä.   Miten Behm työstää kappaleitaan, ja mikä on niistä hänelle itselleen tärkein?

“Löysin oman ääneni kirjoittajana kokeilemalla ja etsimällä”

Behm teki uransa alussa kappaleita muille artisteille. Kustantaja kommentoi Behmin lauluja liian runollisiksi (vaikeiksi), pohtien myös kuka ne voisi esittää. Tällöin Behm päätti, että hän esittää kappaleensa itse, ja tästä sooloura käynnistyi. Behm oli pitkään lauluntekijä ennen kuin aloitti itse laulamisen. Behm löysi oman äänensä kirjoittajana kokeilemalla ja luottamalla omaan intuitioonsa.

“Sävellän lauluni ensin”

Behmillä on ollut aina lapsesta asti intohimoinen suhde musiikkiin. Hän kokee saavansa siitä paljon irti. Hänen kappaleensa syntyy siten, että hän ensin säveltää ne. Hän säveltää kappaleensa pianolla. Behm ei lähde heti sanoittamaan tuotannon päälle. Hän soittaa melodian pianolla, ja miettii sitten sanoja, joiden on istuttava melodiaan. Hän haluaa myös, että tarina mahtuu pieneen pätkään. Behm kertoo, että on haastavaa saada kappaleesta soljuva ja järkiperäinen.  Behm ei ole koskaan tehnyt tekstiä ensin.

Kirjoittajaidentiteetti on eri Ritana ja Behminä. Rita on omana itsenään kohtelias ja arka, kun taas taiteilijanimi Behm on räväkämpi. Behm on identiteetti, joka voi sanoa mitä tahansa, mikä ei ole välttämättä tullut ensimmäisestä levystä hyvin ilmi. Mutta Behmin mielestä hänen taiteilijaidentiteettinsä on kanava, jonka kautta hän voi ilmaista asioita eri tavalla.

“Rehellinen kirjoittaminen on suoruutta”

Behm mieltää rehellisen kirjoittamisen suoruudeksi. Hän itse käyttää paljon metaforia, jotka menevät usein ihmisiltä ohi. Behmiltä kysytään usein, mitä tarkoittaa “tivolit eivät vaihda paikkaa” – eikö se silloin ole huvipuisto? Behm tarkoittaa tällä kuitenkin metaforaa pysyvyydelle romanttisessa mielessä. Rehellinen kirjoittaminen on kuitenkin Behmille itselleen sitä, että uskaltaa sanoa.

“Häpeän paljon”

Onnistumisien määrä näin vuositasolla / On muistaakseni pyöreät nolla / Ja siihen se jää, se on ikävää / Mut oon ainoo joka välittää / Mut ei toisen häpeää nää / Siis rauhassa hävetkää

Behm kirjoitti kappaleen Apokalyptinen häpeä hänelle itselleen. Behm kertoo, että hän häpeää omaa olemustaan usein, koska se ei ole aina hyvä. Hän ei osaa sanoa, mistä tämä tunne tulee. Behm kertoo, että häpeän tunteen takia hän ei tykkää antaa haastatteluja. Hän tarkastelee omaa olemustaan liian raa’an linssin läpi.

Apokalyptisen häpeän alkuperäinen nimi oli häpeä anthem. Kappale oli alun perin valssi, mitä se on edelleen, mutta siitä tuli lopulta traagisempi. Behm kertoo kirjoittaneensa kappaleen kieli poskella, ikään kuin vitsinä.

Häpeä on tunne johon Behm palaa uudestaan. Hän kokee häpeän tunteen kuitenkin mahtavaksi, koska se on niin voimakas. Häpeän kanssa pystyy elämään, eikä kukaan tule pääsemään häpeästä eroon, joten sen voi hyväksyä. Kukaan ei koe toisen häpeää, koska se on aina henkilökohtaista, eikä kukaan koe sitä niin suuresti kuin sinä itse.

“En pysty jakamaan mitään keskeneräistä”

Behm masteroi levynsä valmiiksi ennen kuin meni sen kanssa levy-yhtiöön, jotta kukaan ei voi enää sanoa mitään. Masterointi tarkoittaa sitä, että kaikki on lyöty jo lukkoon, ja siinä vaiheessa ei mennä enää äänittämään mitään uudestaan. Behm on yrittänyt soittaa keskeneräisiä kappaleita, mutta jos vastaanotto ei ole ollut odotuksenmukainen, on hän loukkaantunut monta kertaa siitä, että muut eivät voi kuulla sitä, mikä on hänen päänsä sisällä. Siksi hän pitää kaiken itsellään, kunnes se on valmis. Tällä hän suojelee itseään ja tekstejään.

Behm ei seuraa, mitä Suomen musakentällä tapahtuu, jotta hän voi olla omassa kuplassa.  Hän ei myöskään seuraa aktiivisesti somea. Omassa kuplassaan hän ei ota muiden mielipiteitä huomioon. Hän pelkää sitä, että hän rupeaa helposti miellyttämään muita, ja silloin hän ei tee sitä, mitä hänen intuitionsa sanoo. Silloin hän tekee tilaustyötä jollekin toiselle, jolloin kaikelta häviää pohja. Behm ei tee kappaleita siten, että hänen on pakko päästä radioon, vaan ne menevät sinne, jos ne ovat hyviä, mutta se ei saa olla motiivi tehdä. Siksi hän pysyttelee omassa kuplassaan.