#pojatkinlukee: Lukuintoa haetaan netistä ja räp-musiikista
Ammattikoululaisten lukutaito hiipuu, mutta samalla resursseja opettaa vähennetään. Lukukeskuksen ja UPM:n Sanat haltuun -hanke tarttuu aiheeseen, kun Suomen ammattioppilaitosten teknisten alojen oppilaille järjestetään 100 lukutaitotyöpajaa syksyn ja kevään aikana.
Tutkimusten mukaan Suomessa joka kymmenennellä nuorella on heikko lukutaito ja poikien lukutaito laahaa 1,5 vuotta tyttöjen jäljessä. Teknisellä alalla opiskelijat ovat UPM:n potentiaalisia työntekijöitä ja heistä 80 prosenttia on poikia.
– On tärkeää, että UPM:llä on oma intressinsä asiassa ja he ovat aidosti kiinnostuneita lukutaidon tilanteesta, kertoo Lukukeskuksen tiedottaja Emmi Jäkkö.
Ero Suomessa on iso heikompien ja taitavien lukijoiden välillä. Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís huomauttaa, että lukutaito liittyy menestykseen yhteiskunnassa, sillä heikko lukutaito vaikeuttaa poikien menestystä jatko-opinnoissa ja työelämässä.
Sanat haltuun –työpaja sisältää kaksi 45 minuutin mittaista hetkeä ammattikoululaisille. Siinä ajassa halutaan vaikuttaa ennen kaikkea asenteisiin ja erityisesti niihin nuoriin, joiden suhtautuminen lukemiseen on negatiivinen.
– Jos saisi oppilaiden joukkoon edes pienen kipinän, se olisi hieno juttu, Jäkkö sanoo.
Suomenkielisten työpajojen vetäjänä toimii kirjallisuuskrtitiikkisivuston Kiiltomadon päätoimittaja Aleksis Salusjärvi. Kun työpajojen sisältöä alettiin suunnittelemaan, ymmärrettiin, että kontaktin saamiseksi oppilaisiin tarvittaisiin mukaan myös tähtivieraat, joista aina yksi olisi vetämässä pajaa Salusjärven mukana. Tähtivieraat valikoituivat nuorten omasta maailmasta. Mukana ovat Mikko Sarjanen, joka tunnetaan paremmin räp-yhtye Atomirotan solistina, Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelma Kioskia juontava Rakel Liekki ja runoilija ja spoken word-artisti Harri Hertell.
Salusjärven mukaan jään murtaminen ammattioppilaitoksessa ei ole yksinkertaista, kun oppilaiden kokemus lukemisesta on negatiivinen. Moni ammattikoululainen on kuitenkin ollut aktiivinen työpajassa. Syynä työpajojen suosioon on Salusjärven mukaan lukemisen käsittely oppilaan omista lähtökohdista käsin.
– Kynnystä ei saa olla, Salusjärvi sanoo. Rakel Liekin kanssa pajoissa on käyty läpi medialukutaitoa, sillä kaikki oppilaat käyttävät nettiä ja harrastavat lukemista siellä. Räp-musiikki on toinen, jonka avulla saa yhteyden oppilaisiin.
– Monet harrastavat räppiä tai heillä on jonkinlainen suhde siihen, Salusjärvi kertoo.
Vaikka moni nuori kärsii lukutaito-ongelmista, ei peruskoulu ole työpajojen vetäjän mukaan pettänyt. Hänen mielestään ammattikoululaisilla on valmiudet hyvään lukutaitoon, sillä työpajoissa monet pystyvät esimerkiksi tunnistamaan ironian tekstistä. Haasteena on Salusjärven mukaan saada oppilaat ymmärtämään omat kykynsä.
Oppilaiden asenteiden muuttamisen lisäksi Lukukeskus ja UPM haluavat saada huolen lukutaidosta laajemman yleisön tietoisuuteen. Hankkeen aikana Opetuksen ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus analysoi hankkeen vaikuttavuutta ja todellisen lukutaidon tilannetta ammattikoululaisten keskuudessa. Lisäksi työpajoissa tehdyt tehtävät kerätään talteen ja jaetaan avoimesti Sanat haltuun.fi -nettisivustolla, jolloin ne ovat kaikkien käytössä jatkuvasti.
– Toivotaan, että hankkeen myötä syntyisi uudenlainen ajatus siitä, miten lukutaitoa ja lukemista voitaisiin lähestyä, Emmi Jäkkö sanoo.
Fakta: Sanat haltuun –työpajan voi saada ammattioppilaitoksen teknisen alan äidinkielen ryhmä, jonka pakolliseen äidinkielen opetukseen paja sisältyy. Samaan oppilaitokseen on mahdollista järjestää useampi työpaja oppilaiden määrän ja kiinnostuksen mukaan. Lasten ja nuorten lukeminen ja oppiminen on yksi UPM:n Biofore Share and Care –ohjelman painopistealueista. Ohjelma keskittyy hankkeisiin, jotka ovat merkityksellisiä yhtiön liiketoiminnan ja vastuullisuustavoitteiden kannalta. UPM:llä on myös muita lukemiseen ja oppimiseen liittyviä hankkeita Suomessa, Saksassa, Uruguayssa ja Kiinassa.
www.sanathaltuun.fi
Kuvat: Rami Lappalainen ja Marko Simonen