Konstaapeli Daniel Kalejaiye kertoo somessa poliisin työstä, rikoksista ja niiden seuraamuksista. Kalejaiyen TikTok- ja Insta-videoita on katsottu yhteensä jo yli 6 miljoonaa kertaa. Mitä mieltä hän on lukemisesta, ja miksi hänestä lukutaito voi jopa pelastaa henkiä?
Daniel Kalejaiye on vanhempi konstaapeli Itä-Suomen poliisilaitoksella. Netti- ja nuorispoliisina hän ratkoo erityisesti verkossa tapahtuvia rikoksia. Videoillaan hän on kertonut mm. rattijuopumuksesta, some-kiusaamisesta, huumausainerikoksista, mopon virityksestä ja graffiteista.
Omat some-kanavat hän loi, koska se on paras tapa tavoittaa nuoret suoraan. ”Nuoriso on aina ollut kohderyhmä, johon haluan vaikuttaa. Olen alkuperäiseltä koulutukseltanikin nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja. Haluan pitää poliisin työn avoimena ja olla matalan kynnyksen kontakti nuorille.”
Minkälaisena hän näkee nykyisen nettiympäristön erityisesti nuorille?
”Verkko on tosi haastava ympäristö. Netissä on paljon positiivista, ja sieltä voi oppia mitä vaan. Nuorten käyttäytyminen verkossa on kuitenkin välillä ihan ulapalla. On järkyttävää, kuinka paljon netissä haukutaan ja trollataan huvin vuoksi. Netissä on paljon hyvää, mutta siellä on myös todella paljon huonoa käytöstä.”
Kalejaiye ei halua syyllistää nuoria, mutta toivoisi erityisesti vanhemmilta aktiivisempaa otetta nettiketin opettamiseen.
”Nettikäyttäytyminen on mielestäni selvä merkki siitä, miten nuori ajattelee asioista ja miten hän käyttäytyy muutoinkin elämässä. Tässä vanhempien ja aikuisten esimerkki on iso tekijä.”
Kalejaiye haluaa videoissaan avata poliisin työtä, erilaisia rikoksia ja niiden seuraamuksia ja vaikutuksia mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi. Siinä hänestä lukutaito on ratkaisevaa. Hän peräänkuuluttaa verkossa nimenomaan kriittistä lukutaitoa – niin itseltään kuin nuorilta ja muilta netissä toimivilta.
”Netissä tulee tosia paljon asiaa joka tuutista, suuri osa siitä on ihan jonninjoutavaa. Medialukutaitoa tarvitaan. Myös nettipoliisille lukutaito on ensiarvoista. Kun meille tulee viestejä, pitää osata tunnistaa onko tämä ihminen tosissaan vai provosoiko hän. Onko viestin lähettäjä perillä siitä mitä kirjoittaa vai onko kyseessä trolli.”
Haluatko poliisiksi? – harjoittele kirjoittamista
Poliisiammattikorkeakoulussa on havahduttu luku- ja kirjoitustaidon heikkenemiseen: viime vuonna poliisiksi haluavien kirjallisen kokeen vaatimuksia tiukennettiin. Poliisiksi ei enää pääse, jos kirjallisen kokeen pistemäärä jää liian pieneksi. Aiemmin huonoa tulosta on voinut kompensoida muilla osa-alueilla, mutta nyt kirjoituskoe on itsessään ratkaiseva. Tällä halutaan karsia liian heikon kirjoitustaidon omaavia jo valintavaiheessa.
Kalejaiye ymmärtää päätöksen hyvin. Häntä huolettaa se, että yhä useampi aloituspaikka on jäänyt täyttämättä heikon luku- ja kirjoitustaidon vuoksi. Toisaalta hänestä on ehdotonta, että poliisin luku- ja kirjoitustaito pysyy vaaditulla tasolla.
”Siitä ei voi joustaa. Lukutaito on kaiken a ja o poliisin hommassa. Pitää osata lukea ja sisäistää eri lakeja, ja pykälistä ja rangaistuspykälistä pitää olla todella hyvin kartalla. Tietoa pitää omaksua lukemalla ja sen jälkeen sisältö pitää oikeasti ymmärtää. Jos ei tekstiä ymmärrä, sitä ei voi soveltaa käytäntöön. Rikosilmoitukseen on pakko osata kirjoittaa hyvää tekstiä. Siitä voi riippua toisen ihmisen vapaus tai rangaistus.”
Kalejaiye toivoo, että tiukat vaatimukset motivoivat nuoria parantamaan omia äidinkielen taitojaan. Hän on itse hyvä esimerkki siitä, että omia taitojaan voi harjoitella, jos vain löytyy halua.
”En todellakaan ole itse mikään lukutoukka. Oma keskittyminen ei riitä kirjoihin, luen lähinnä TikTok-kommentteja”, hän nauraa. ”Mutta jo lapsena tykkäsin kirjoittaa, olen aina tykännyt tarinoista.”
Hieman yllättäen Kalejaiye sanoo nimenomaan somen antaneen hänelle sysäyksen parantaa omaa kirjoitustaitoaan. ”Koulussa olin tosi keskinkertainen kirjoittaja. Somessa tuli vastaan kuitenkin niin järkyttävää tekstiä ja viestejä mistä ei saanut mitään tolkkua, että halusin itse välttää saman. Rupesin tietoisesti kirjoittamaan omat WhatsApp-viestit niin että niissä on isot alkukirjaimet, kappalejaot ja pisteet paikallaan. Kaikki lähti omasta halusta ja mielenkiinnosta.”
Kalejaiye mielestä lyhyissä some-viesteissäkin voi halutessaan pitää yllä järkeviä lauserakenteita ja pyrkiä loogiseen tekstiin. Hän haluaa kannustaa pienillä tavoilla kaikkia kiinnittämään huomiota omaan kirjoitustaitoonsa. ”Ei tarvitse kirjoittaa mitään esseitä. Snapchat-viestejä saattaa lähettää satoja päivässä. Jos jokaiseen laittaa välillä pisteet ja pilkut paikoilleen niin pääsee jo pitkälle.”
Kalejaiye on omassa työssään nähnyt, miten lukutaito voi parhaimmillaan pelasta henkiä. Hänen mielestään lukutaito on laaja käsite, jolla voi tarkoittaa monia eri asioita – lukutaito ei ole vain tekstin lukemista, vaan myös muiden ihmisten viestinnän tulkintaa.
”Esimerkiksi piiritystilanteissa pitää osata lukea tilannetta. Lukutaitoa on myös, että osaa tulkita vaikka rap-musiikkia ja tunteita ja eleitä. Siitä taidosta voi rippua ihmisten tulevaisuus pahimmillaan ja parhaimmillaan.”
Daniel Kalejaiye esiintyy osana Lukuviikkoa Itä-Suomen koulujen viides- ja kuudeluokkalaisille 7.4.