Ilmiöt
23.4.2024
|
Irina Juhola

Mikä ihmeen romantasia?

ihminen, sänky, kirja

Kun kustantamo Otavan kevään (2024) katalogi julkaistiin, sen sisällysluettelossa kiinnitti huomiota uusi alaotsikko, “Romantasia”. Suomalaisen kirjakaupan nettisivujen valikosta on löytynyt jo jonkin aikaa kohta “Romantasia, Romantasy”. Mistä oikein on kyse, ja mitä on romantasia?

Mikä ihmeen romantasia?

Sana romantasia (engl. romantasy) on yhdistelmä sanaparista romanttinen fantasia (engl. romantic fantasy). Kuten nimestä voi päätellä, romantasia yhdistelee romantiikkaa ja fantasiaa.

Käsite romantasia on muotoutunut 2020-luvulla sosiaalisessa mediassa, erityisesti TikTokin BookTokissa, tai suomalaisittain KirjaTokissa. Sen suosio on kasvanut ilmiömäiseksi, minkä vuoksi myös sen kaupallinen menestys on ollut suurta. Romantasian sanotaan olevan tällä hetkellä kirja-alan suurin ilmiö – eikä vain Suomessa.

Romantasiaa, fantasiaromantiikkaa vai pararomantiikkaa?

Romantiikkaa ja fantasiaa on yhdistelty romantasian lisäksi fantasiaromantiikassa. Näitä on välillä määritelty eri tavoin ja päällekäin, mutta raja niiden välillä onkin aika häilyvä.

Jos mennään sanajärjestyksen mukaan, romantasia eli romanttinen fantasia on genreltään fantasiaa, mutta siinä on niin keskeisessä roolissa romanttinen juoni, ettei sitä voisi poistaa. Yhtä tärkeässä roolissa on myös fantasiamaailma ja romantiikkaan liittymätön juoni. Fantasiaromantiikka taas kuuluu romantiikan genreen, mutta siinä on isossa osassa fantasia, esimerkiksi fantasiamaailman muodossa – tavallaan toisin päin kuin romantasiassa.

Välillä romantasialla tarkoitetaan juuri fantasiaromantiikkaa. Tämä johtuu sanaparista romance fantasy ja varmasti myös siitä, ettei ole ihan helppo tehtävä sanoa, onko esimerkiksi fantasiaelementtejä sisältävä rakkaustarina romantiikkaa hyödyntävää fantasiaa, vai fantasiaa sivuavaa romantiikkaa. Eri ihmisillä on myös eri käsitykset genrejen painotuksista tarinoissa.

Tulkittiinpa asia miten tahansa, kirjassa täytyy olla selvä rakkausjuoni, jotta se on romantasiaa. Victor Dixenin Vampyria-sarjan aloittava Pimeyden hovi luokiteltiin romantasiaksi, mikä on puhututtanut paljon, romantiikan määrän suhteen.

Myös paranormaali romantiikka eli pararomantiikka, kuten Stephanie Meyerin Twilight-sarja, voidaan sotkea romantasiaan, niinkuin fantasiaromantiikkaankin. Pararomantiikka on kuitenkin aivan oma romantiikan alalajinsa.

Millaista romantasiaa on tarjolla?

Englanniksi romantasiaa on tarjolla pilvin pimein, varsinkin aikuisille, mutta on suomeksikin, ja myös nuorille. Sitä käännetään koko ajan lisää, joten luettuasi yhden saattaa olla jo monta muuta, joista valita. Alla on esitelty muutama tähän mennessä suomennettu sekä kotimainen nuortenkirja, joka on romantasiaa.

Ilman väki (Holly Black)

kansikuvia

Huippusuositun sarjan aloittaa juuri suomennettu Julma prinssi, jonka päähenkilö Jude on 7-vuotiaana kaapattu kuolevaisia halveksivien keijujen valtakuntaan. On kulunut vuosikymmen, ja Juden on voitettava prinssi Cardan tämän pelissä sekä suojeltava hengellään sisariaan ja maailmaansa sisällissodan uhatessa.

Laakson linnut, Aavan laulut (Katri Kauppinen)

Aavan nälkää näkevän kylän päällikön poika Lemek lähtee pyytämään apua sammon turvaamasta Laakson kylästä, jossa Pihlaja solmii hänen kanssaan sopimuksen, joka muuttaa kaiken ja uhkaa ajaa Laakson ja Aavan toisiaan vastaan. “On laulettava uusi laulu, ennen kuin vanha viha ajaa kansat jälleen toisiaan vastaan.”

Caraval ja Olipa kerran särkynyt sydän (Stephanie Garber)

kansikuvia

Sarjan ensimmäisessä osassa julman isän järjestämän avioliiton uhkaama Scarlett saa haaveilemansa kutsun maagiseen Caraval-peliin siskonsa Tellan kanssa, jonka jouduttua kaapatuksi Scarlettin täytyy pelastaa hänet pelissä.

Mifonki (J. S. Meresmaa)

kansikuvia

Ensimmäisessä osassa sukunsa antikvariaattiin Sudhaerin maahan kuuluisaa kirjaa hakeva Dante tulee määränpäässään Merontesissa pelastaneeksi jokeen pudonneen prinsessa Ardisin ja ajautuu seikkailuun, jolla päätyy vankityrmään, merirosvolaivaan ja lopulta tulivuoreen, jossa asustaa myyttinen alkuolento – tulen mifonki.

Kruunun tyttäret ja Kruunun kirous (Catherine Doyle ja Katherine Webber)

Kruunun tyttäret on tarina 17-vuotiaista kaksosista, noitayhteisöön kuuluvasta Wren Greenrockista, joka on koulutetty kostamaan vanhempiensa murha, ja noitia vihaavasta prinsessa Rose Valhartista, jolla on enemmän tietoa vallan mukana tulevista vastuista. “Rosen kruunajaisten lähestyessä Wren ja Rose sotkeutuvat valheiden verkkoon, joka voi tuhota kaiken, mitä he rakastavat.” Kruunun kirous jatkaa sarjaa, josta on vielä ainakin kolmas, vielä suomentamaton osa.

Jutussa on käytetty lähteinä Wikipediaa ja J. S. Meresmaan postausta Instagramissa aiheesta.

Kirjoittaja on Lukufiiliksen toimituskuntalainen.

Tekstin on mahdollistanut Otavan kirjasäätiön apuraha.

← Takaisin
seuraa meitä