Nuorten ääni kuuluviin

Tampereen kirjafestareilla keskusteltiin viime viikonloppuna siitä, mitä nuoret ajattelevat kirjallisuudesta ja millaiset aiheet heitä kiinnostavat. Kuinka nuorten ääni saadaan kuuluviin kirjallisuudessa? Kustannus Z:n, Lukufiiliksen ja Lastenkirjainstituutin messuohjelmassa olivat mukana Kustannus Z:n nuoret kirjailijat Kim Myrsky Holopainen ja Kuura Juntunen sekä Lukufiiliksen toimitussihteeri Sofia Blomberg. Haastattelijana toimi Lukemon tiedottaja Lotta Luukila. Tässä jutussa Blomberg kirjoittaa asioista, joista kirjafestareilla keskusteltiin.

Saavatko nuoret äänensä kuuluviin kirjallisuudessa ja kirjallisuuskeskusteluissa? 

Tilanne ei ole ihanteellinen. Nuorten tekijyyttä ei vielä tunnusteta tarpeeksi. Nuoret tekijät näkyvät liian vähän kirjallisuuskeskusteluissa, eikä valtamedia nosta nuoria tekijöitä keskiöön. Nuorten teksteihin ja nuortenkirjallisuuteen ei suhtauduta yhtä vakavasti kuin aikuisille suunnattuun kaunokirjallisuuteen. Niinpä nuoret tekijät ja nuortenkirjallisuus jäävät usein pimentoon. Harvat kirja-arviot, joita valtamedia nuortenkirjallisuudesta julkaisee, eivät ole edes nuorten itsensä kirjoittamia – nuorten mielipiteet jäävät huomioimatta.

Miten nuorten ääni saadaan kuuluviin?

Ensinnäkin tarvitsemme rohkeita nuoria, jotka uskaltavat keskustella nuorten tekijyydestä, lukemisesta ja nuortenkirjallisuudesta. Jotta nuoret esikuvat pääsevät esille, nuoret tarvitsevat näkyvyyttä – erilaisia alustoja, joissa keskustella. Tämä vaatii myös rahaa, jotta alustat, jotka kannattelevat nuoria, pysyisivät pystyssä. Nuorten hankkeet tarvitsevat rahoitusta, ja siihen pitäisi satsata enemmän. Myös asenteiden tulisi muuttua – nuoret tekijät ja nuortenkirjallisuus ovat aivan yhtä laadukkaita ja arvokkaita kuin aikuisille suunnattu kaunokirjallisuus. Annetaan nuorille mahdollisuus osallistua kirjallisuuskeskusteluun matalalla kynnyksellä.

Kustannus Z:n – lasten ja nuorten tekstejä julkaisevan kustantamon ja Lukufiiliksen – nuorten oman kirjallisuusmedian merkitys

Kanavoilla, jotka edesauttavat nuorten tekijöiden näkyvyyttä ja nuortenkirjallisuutta merkitsevät paljon. Esimerkiksi Kustannus Z:n kirjoituskilpailu mahdollisti monen nuoren unelman – kustannussopimuksen. Kustannus Z julkaisee vain ja ainoastaan lasten ja nuorten kirjallisuutta. Näin nuorten ääni pääsee kuuluviin.

Lukufiiliksen merkitys on suuri. Lukufiilistä tekevät nuoret itse. On aivan eri asia saada kirjavinkkejä toisilta nuorilta, kuin aikuisilta. Se nostaa esiin nuoria esikuvia – niin kirjoittamisessa kuin lukemisessakin. Nuoret voivat itse lähettää tekstejään julkaistavaksi. Nuoret voivat myös osallistua kirjallisuuskeskusteluihin kirjoittamalla haastatteluja ja kirja-arvioita.  Lukufiilis on levittäytynyt monipuolisesti erilaisille kanaville, jotta se voisi olla vuorovaikutuksessa nuorten kanssa. Lukufiiliksen TikTok –videoita on katsottu noin 400 000 kertaa, mikä kertoo siitä, että nuoria kiinnostaa kirjallisuus.

Miten media voisi paremmin huomioida nuoret tekijöinä ja kohderyhmänä?

Yleismediat voisivat tehdä yhteistyötä medioiden kanssa, jotka keskittyvät nuorten teksteihin ja nuortenkirjallisuuteen. Tai vaihtoehtoisesti sponsoroida hankkeita, joiden avulla voitaisiin mahdollistaa nuorten kirjoittamista ja nuortenkirjallisuutta. Olisi tärkeää myös arvostaa nuorten tekstejä ja nuoria tekijöinä. Nuortenkirjallisuus tulisi myös huomioida itsenäisenä, lastenkirjallisuudesta erillisenä kirjallisuuden alueena. Yleismediat voisivat myös julkaista enemmän nuorten tekstejä ja osallistua keskusteluun nuortenkirjallisuudesta, sillä nuoret tekijät ja nuortenkirjallisuus näkyvät liian vähän valtamediassa.

Lastenkirjainstituutin ylläpitämä lasten- ja nuortenkirjaportaali Lukemo kokoaa yhteen lasten- ja nuortenkirjauutuudet. Lukemosta löydät erilaisia lukuhaasteita, tietoja ajankohtaisista tapahtumista ja näyttelyistä sekä kirjoihin liittyvää materiaalia ja linkkejä blogeihin ja sivustoille.