Kuoliko lempihahmosi? Päätyikö kirjan päähenkilö naimisiin ihan väärän tyypin kanssa? Kyllästyttävätkö kirjojen ”sitten he elivät onnellisena elämänsä loppuun saakka” -loput?
Älä jää tuleen makaamaan, vaan ota kirjallisuuden ohjat omiin käsiisi! Jokaisella lukijalla on oman käden oikeus kirjailijoiden luomiin maailmoihin, kunhan ei väitä niitä itse keksimikseen.
Itse olen kova Harry Potter -fani, ja ihailuni sarjan luojaa J.K. Rowlingia kohtaan on loppumaton, mutta ihan kaikkeen en minäkään ole tyytyväinen.
Kun sarja loppui, minusta oli kuolettavan tylsää, että koko Tylypahka-ajan viha-rakkaussuhteen jakaneet Ron ja Hermione menivät naimisiin, saivat kaksi lasta ja elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka. Mitä yllätyksellistä siinä nyt oli? Sen sijaan olisi ollut paljon jännittävämpää, jos Hermione olisi rakastunut Draco Malfoyhyn, Luihuisen pahispoikaan ja kuolonsyöjään.
Kirjallisuus pursuaa ihmissuhteita, joista monet saavat ansaitsemaansa huomiota, toiset eivät. Lukijat ovat usein tarkkasilmäisempiä ja pelottomampia kuin kirjailijat – aina on joku, joka havaitsee kemiaa niiden kahden hahmon välillä, joiden liittoa kukaan ei ole tullut ajatelleeksi.
Saattaa kuulostaa järjettömältä, mutta sitä se ei ole, ellei kyseessä ole joukkopsykoosi. Internetin syövereissä tuhannet, jopa miljoonat ihmiset vievät lempikirjojensa henkilöiden tarinoita aivan erilaiseen suuntaan kuin kirjailijat.
En todellakaan ole ainoa, jota Draco Malfoyn ja Hermione Grangerin yhteinen tulevaisuus kiehtoo.
Kun googletan sanan ”Dramione”, joka on tietysti yhdistelmä Dracon ja Hermionen nimistä, saan 441 000 tulosta. Kuvahaku tursuaa kuvamanipulaatioita Tom Feltonista ja Emma Watsonista.
Internetin laajin fanifiktio-sivusto Fanfiction.net löytää 682 000 Harry Potter -fanifiktiotarinaa, joista 57 300 on Dramione-fikkejä. Kaikista Potter-tarinoista jopa 196 on suomenkielisiä, ja eri kieliä on kymmeniä.
Vaikka fanifiktio liittyy näkyvimmin isoihin kirjallisuusilmiöihin, kuten Harry Potteriin, Nälkäpeliin tai Twilightiin, ei se ole turhan rajoittunutta. Fanfiction.netissä on kirjoitettu fanifiktiota satoihin kirjoihin. Jane Austenin Ylpeydestä ja ennakkoluulosta on kirjoitettu kunnioitettavat 3600 tarinaa.
Fanifiktion taso on hyvin vaihtelevaa, mutta hyvin kirjoitettuna se on oikeasti nautinnollista luettavaa. Lahjakas fani vie joskus kirjailijaa 6–0. Usein pitkissä kirjasarjoissa voi käydä niin, että osa faneista ei enää tyydy siihen, mihin suuntaan kirjailija tarinaa kirjoittaa. Fanifiktio sallii lukijan nauttia lempikirjasarjansa maailmasta omilla ehdoillaan. Joskus fanifiktio herättää useasti luetun kirjan henkiin uudella tavalla.
Koska suuri osa fanifiktiosta on tasoltaan melko surkeaa, se ei ole ”oikealle” kirjallisuudelle uhka. Mahdollisuus se sitä vastoin on. Kirjailija tekee omat ratkaisunsa, mutta luulisi olevan ennen kaikkea imartelevaa, jos joku välittää kirjasta niin paljon, että haluaa kirjoittaa siitä omia versioitaan.
Ennenkuulumatonta ei ole sekään, että fanifiktiosta tulee jotain enemmän. 50 Shades of Grey -jättihitti oli nimittäin alun perin Twilight-fanifiktiota, josta syntyi loppujen lopuksi jotain ihan muuta.