Pääkirjoitus: Nuoret ansaitsevat tukea lukuharrastukselleen
Lukufiilis viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlaansa. Nuorten kirjallisuuslehteä on julkaistu epäsäännöllisesti vuodesta 1975 asti, mutta säännöllinen julkaisu alkoi vuonna 1999. Nuorten itsensä kirjoittamia juttuja on julkaistu Lukufiiliksessä ainakin 80-luvulta saakka. Nuortenlehti painettiin alun perin ajalleen tyypillisesti sanomalehtipaperille, ja myöhemmin Lukufiiliksen ilme muuttui A4-kokoiseksi aikakauslehdeksi. Lukufiilis siirtyi verkkoon vuonna 2016, jolloin siitä tuli entistä ajankohtaisempi ja saavutettavampi verkkomedia. Tällä hetkellä Lukufiilis julkaisee muun muassa kirja-arvosteluja, kirjailijahaastatteluja, kirjallisuuteen liittyviä ilmiöjuttuja ja kirjoitusvinkkejä sekä tekee lukemista näkyväksi nuorten suosimilla some-alustoilla.
Nuorten lukutaito on puhuttanut pitkään yhteiskuntaamme ja aiheuttanut suurta huolta. On täysin ymmärrettävää, että heikentyneet lukutaitotulokset puhututtavat, mutta jatkuva huolipuhe vie tilaa tahoilta ja tekijöiltä, jotka edistävät nuorten lukuharrastusta. Lukufiilis tukee nuorten lukuharrastusta ainutlaatuisella tavalla, sillä lehteä tekevät 13–19-vuotiaat nuoret itse, jolloin nuoret saavat vertaisiltaan kirjavinkkejä. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että Lukufiilis voi olla nuorille kuviteltua tärkeämpi alusta, mistä aikuisilla ei ole tietoakaan. Miksikö? No, minä kerron.
Olin 2010-luvulla teini, joka piti lukemisesta ja vietti kesälomansa kirjastossa. Yläasteella olin rakastunut Outolintu-sarjaan ja Salla Simukan Lumikki-trilogiaan. Kun luin 15-vuotiaana Simukan Jäljellä -teoksen äidinkielenopettajani suosittelemana, maailmani muuttui. Janosin kirjavinkkejä ja samankaltaisia teoksia. Kun aloitin seuraavana syksynä 2017 lukion, sain kaipaamiani lukusuosituksia. Pyysin äidinkielenopettajaltani lähes viikoittain kirjavinkkejä. Sain lähes aina uuden teoksen lainaan.
Kerran palauttaessani Jukka Behmin Pehmolelutytön äidinkielenopettajani pysäytti minut. Hän näytti tietokoneeltaan Lukufiiliksen. Aloin lukemaan Lukufiiliksen kirja-arvioita. Muistan, kuinka Lukufiiliksen sivuja lukiessani en hävennyt enää lukuharrastustani tai tuntenut itseäni oudoksi teiniksi. 16-vuotiaana pääsin kirjoittamaan ensimmäisen kirja-arvioni Cara Delevingnen Mirror, mirror –teoksesta. Kirja-arvion teon mahdollisti äidinkielenopettajani, sillä hän tiesi, miten Lukufiilis toimii. Ei mennyt hetkeäkään, kun minusta tuli Lukufiiliksen avustaja ja pääsin Lukufiiliksen ohjausryhmään.
Kun pääsin kirjoittamaan Lukufiilikseen kirja-arvioita, lukumakuni monipuolistui. Sain Lukufiiliksestä ajankohtaisimmat kirjavinkit, eikä minun tarvinnut pyytää kirjavinkkejä aikuisilta. Olin ylpeä lukuharrastuksestani ja ohjausryhmän kautta sain uusia lukevia ystäviä elämääni. Nautin siitä, että pääsin keskustelemaan kirjallisuudesta muiden nuorten kanssa. Koin kirja-arvioiden tekemisen tärkeäksi, sillä niiden kautta tunsin kuuluvani yhteisöön. Olin pitkään lukuharrastukseni kanssa yksin, sillä ystäväni eivät oikein lukeneet, joten lukevien nuorten tunteminen oli silloiselle epävarmalle teinille maata mullistavaa.
Lukufiilis tukee nuorten lukuharrastusta ainutlaatuisella tavalla, sillä jokainen on tervetullut kirjoittamaan Lukufiilikseen. Monipuoliset kirjavinkit tavoittavat erilaisia lukijoita ja tavoitteena on, että jokaiselle löytyy sopivia kirjavinkkejä. Lukufiiliksen aktiivinen näkyvyys sosiaalisessa mediassa saavuttaa muita lukemisesta ja kirjallisuudesta kiinnostuneita nuoria. Lukufiilis tarjoaa nuorille lukevan yhteisön, jossa saa kasvaa, kokeilla uusia juttuja ja saada oman äänensä kuuluviin. Toivoisinkin, että yhteiskunnassamme nostettaisiin Lukufiilistä ja muita nuorten lukemista tukevia tahoja esiin, sillä jokainen nuori ansaitsee monipuolisia kirjavinkkejä ja tukea lukuharrastukselleen. Asian tärkeyden ovat vuosien mittaan tunnistaneetkin monet Lukufiilistä avustaneet tahot, kuten tänä vuonna Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
Lähes 8 vuotta Lukufiiliksen parissa viettäneenä toivoisin, että jokainen nuori löytäisi Lukufiiliksen. Olen kasvanut Lukufiiliksen parissa nuoreksi aikuiseksi, joka toimii lehden päätoimittajana, opiskelee kirjallisuutta ja äidinkielenopettajaksi. Uskon vahvasti, että Lukufiilis vaikutti elämäni suuntaan. Kokemukseni perusteella tiedän, miten tärkeää oli lukea kirja-arvioita – ja nähdä kirjoittajan ikä arvion yhteydessä. Etenkin nyt, kun huolipuhe valtaa keskustelun, lukuharrastus voi tuntua entistä yksinäisemmältä. Asia ei ole kuitenkaan niin: pelkästään Lukufiiliksellä oli viime vuonna yli 90 000 lukijaa ja 85 nuorta kirjoitti juttuja. Et ole siis yksin.
Joten, sinä 13–19-vuotias, liity Lukufiiliksen avustajaksi tekemään kirja-arvioita. Jos olet aikuinen, vinkkaa Lukufiilistä tuntemallesi nuorelle. Tehdään nuorten lukuharrastus ja Lukufiilis yhdessä entistä näkyvämmäksi ja lähestyttävämmäksi.
Kirjoittaja on Lukufiiliksen päätoimittaja.