Suomea lohikäärmeille kasvoi kirjasarjaksi

Suomea lohikäärmeille ja Sydämiä seireeneille kuuluvat Briitta Hepo-ojan kirjoittamaan kirjasarjaan. Hepo-ojan sanojen mukaan sarjan aloittaminen oli jännittävää. ”Oli mukavaa suunnitella tarinaa, jonka ei tarvinnut mahtua yksien kansien väliin”, Hepo-oja sanoo.

Aloittaessaan tarinan kirjoittamisen Hepo-oja ei vielä tiennyt, kuinka pitkä siitä tulisi. Aika pian kuitenkin kirjoittamisen aloituksesta syntyi käsitys, että ensimmäinen osa jää kesken ja tarinalle tulisi jatkoa. Kirjailija mietti jopa trilogian kirjoittamista, mutta huomasi tarinan mahtuvan hyvin kahteen osaan, eikä hän koskaan kirjoittanut kolmatta osaa.

Ensimmäistä osaa kirjoittaessaan hän tiesi jonkin verran, mitä toinen osa tulisi pitämään sisällään, sillä hän ei suunnitellut kauheasti ennen tarinan kirjoittamista, vaan antoi tapahtumien elää. Kaikki asiat eivät olleet selvillä, mutta jotkut olivat: hän tiesi erään henkilön tekevän paluun ja Lynxin lähtevän pohjoiseen autolla. Myös lohikäärmeelle hänellä oli suunnitelmia.

Toisinaan ideoita syntyy paljon, mutta on myös sellaisia hetkiä, jolloin tuntuu ettei saa yhtäkään ideaa keksittyä. Hepo-oja onkin käyttänyt vanhoja ideoitaan pöytälaatikosta uusiin tarinoihin.

Hepo-oja kertoo, ettei hän suunnittele henkilöhahmoja ennakkoon sen tarkemmin, vaan ne syntyvät ja kehittyvät kirjoittaessa. Hän pitää erityisesti dialogien kirjoittamisesta, jolloin myös henkilöistä selviää jotakin. Henkilöhahmot myös muuttuvat editoinnin aikana. Tämä voi tarkoittaa jopa sitä, että osa henkilöhahmoista tippuu pois ja uusia hahmoja saattaa tulla lisää. Hepo-oja lisää, että toisinaan hän on yhdistänyt pari sivuhahmoa yhdeksi.

Miljöinä eli tapahtumapaikkoina Hepo-oja käyttää itselleen tuttuja paikkoja, joissa hän on esimerkiksi asunut tai käynyt. Kirjoittaessaan hän on muokannut paikat tekstiin sopiviksi.

Hepo-oja kertoo, että Suomea lohikäärmeille-kirjaan oli hauska keksiä vaihtoehtoisia paikkoja, koska kyseessä on vaihtoehtohistoria. Yksityiskohtien ei siis tarvitse pitää paikkansa tosielämässä. Kirjassa esimerkiksi mainitaan Punavuoren kirjasto, joka on oikeasti lakkautettu.

Sarjan kirjoittaminen poikkeaa yksittäisen kirjan kirjoittamisesta siten, että täytyy pysyä johdonmukaisena, jotta tapahtumat käyvät järkeen edellisen osan kanssa. Henkilöt toki saavat kehittyä tarinan mukana, mutta muutosten tulisi olla loogisia. Hepo-oja sanookin kokeneensa sarjan kirjoittamisen vaikeampana kuin yksittäisen kirjan kirjoittamisen.

Hepo-oja pohdiskeli, että kirjasarjan lukeminenkin poikkeaa hieman yksittäisen kirjan lukemisesta. Kirjasarjan lukeminen saattaa vaatia tietynlaista sitoutumista, jotta jaksaa odottaa ja hankkia seuraavat osat käsiinsä. Ja tällöin saa viettää samassa maailmassa aikaa pidempään.

”Pidä haaveesta kiinni”

Hepo-oja haluaa kannustaa lukemaan ja kirjoittamaan paljon, jos oman kirjan kirjoittaminen kiinnostaa. Hän muistuttaa myös, että yleensä kirjan kirjoittaminen on pitkä projekti, joten ei kannata lannistua, jos se ei heti onnistu.

“Jos kirjan kirjoittaminen on haaveesi, pidä siitä kiinni!”

Briitta Hepo-oja esiintyy 5.–8. toukokuuta virtuaalisesti järjestettävällä LANU! -festivaalilla, joka keskittyy kotimaiseen lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuuteen. Koko ohjelma on Instagram Live -lähetyksiä lukuun ottamatta katsottavissa tapahtuman YouTube-kanavalla toukokuun loppuun saakka.