50-luvun taikaa

sydämenmuotoinen kesä kansikuva

Katariina Romppaisen kirjoittama lämminhenkinen romaani Sydämmenmuotoinen kesä (Kvaliti 2022) kertoo Lumi nimisestä 16-vuotiaasta tytöstä, joka löytää kesän aikana aivan uuden puolen itsestään. Vintageliikkeen näyteikkunassa oleva upea mekko vangitsee Lumin silmät. Silmät, jotka yleensä täysin sivuuttaa kaikki liian tyttömäiset mekot, hameet sekä muut hörhelöt ja rimpsut. Kirja on hyvä sekoitus romantiikkaa, mysteeriä ja siinä sivussa myös samaistuttavaa tekstiä liittyen jatko-opintopaikasta stressaamiseen.

Tämä purppuran värinen, suorastaan häikäisevän hieno fiftarimekko toimii lähtökohtana kaikkiin kirjan merkittäviin tapahtumiin. Sitä kautta Lumi tapaa Eerin, joka työskentelee viikonloppuisin äitinsä omistamassa vintagekaupassa. Ihana ja puoleensavetävä Eeri aloittaa keskustelun ujon Lumin kanssa ja päätyy myymään mekon hänelle pilkkahintaan. Hän saa kehuillaan punan leviämään Lumin kasvoille ja seuraa Lumia kotiin asti tämän ajatuksissa.

Kotona Lumi tanssahtelee mekko yllään peilin edessä ja samalla muistaa Eerin maininneen päiväkirja harrastuksestaan ja päättää itsekin kaivaa tietokoneen esille. Hän on aina ollut täysi vastakohta verrattuna hänen älykkääseen lukutoukka veljeen Pyryyn, mitä tulee kirjallisuuteen. Päiväkirja voisi kuitenkin olla hyvä tekosyy mennä takaisin tapaamaan tätä uutta mystistä tuttavuutta. Ideasta ei kuitenkaan meinaa tulla mitään, kunnes: “Kämmeniä alkoi kihelmöidä. Sormet pyrkivät liikkeelle. Ne kompuroivat eteenpäin näppäimillä ja tuottivat sanoja, joista muodostui lauseita.”

Näytölle alkaa ilmestymään ripeään tahtiin 1979-luvulle sijoittuvaa tarinaa. Aikaan, jolloin Lumista ei ollut vielä edes tietoa. Päiviä kuluu ja tarinaa syntyy lisää ja lisää, mutta vain silloin, kun Lumilla on yllään tämä fiftarimekko (sama mekko, joka on myös Lumin kirjoittaman tarinan päähenkilöllä yllä). Myös välit Eerin kanssa alkavat pikkuhiljaa lähentymään, ja he alkavat yhdessä ratkaisemaan tätä arvoitusta mekosta.

Johtolankoja siitä, onko kirjoitus täysin Lumin ajatuksissa muodostunut tarina vai menneisyyteen sijoittuva todellinen kertomus. etsitään pitkin Suomea. Eeri ja Lumi nauttivat toistensa seurasta ja kirjan lopussa tapahtuu se, mitä koko kirjan osasi odottaa. Romanttinen suudelma heidän välillään saa perhoset lepattamaan myös lukijan vatsassa. “Eeri maistui Taivaan tulien aukion lakritsijäätelöltä. Hänen huulensa tuntuivat pehmeiltä, kielensä uteliaalta”, Lumi kuvailee hempeästi.

Romantiikan ystävänä pidin kirjassa etenkin Lumin ja Eerin välisestä herttaisesta suhteesta ja heidän välillään tapahtuneesta edistyksestä. Joskus meinasi kärsivällisyys mennä, kun tarina 1979-luvulta vain jatkui ja jatkui, ja itse kaipasin lisää tätä nuorten välistä lemmen leiskuntaa. Toisaalta se sai minut aina lukemaan vaan enemmän ja jäin suorastaan koukkuun tähän kirjaan ja luin sen lähes kerralla alusta loppuun. Tämä teos oli ehdottoman kivaa kesälukemista ja suosittelen sitä kovasti muillekin nuorille.

← Takaisin