Ajatuksia herättävä kertomus kiusaamisesta
Stefanie Tuurna: Maamaa (Otava 2025)
Stefanie Tuurnan Maamaa on romaani, joka koostuu 16-vuotiaan Akira Kimuran äänityksistä. Hän kertoo aloittaneensa äänitteiden tekemisen, koska hänen vanhempansa ehdottivat sitä apukeinona änkytykseen, josta Akira kärsii. Hän saa sen avulla myös muuta ajateltavaa kuin kiusatuksi tuleminen.
Akiraa kiusataan koulussa. Hän kertoo myös muiden joutuvan saman porukan kiusaamiksi. Hän haluaa tehdä elokuvan, jonka avulla hän voisi vähentää kiusaamista. Akira kertoo nähneensä unta, jossa varoitettiin, että hän tulee kuolemaan 12 päivän kuluttua. Akira kertoo, että hänen luokseen tuli seuraavana päivänä kami, joka kertoi olevansa Akira Kimura, ja henkilö muistutti 5-vuotiasta Akiraa. Kami on shintolaisuudessa kunnioitettu tai pyhä asia.
Akira Kimura on 16-vuotias poika, joka käy ensimmäistä vuotta lukiota. Kami, joka esittäytyy Akira Kimuraksi on pieni poika, joka oli eräänä päivänä Akiran äidin talolla. Akira kutsuu häntä Makiraksi. Makira kertoo muistavansa, mikä sai Akiran änkytyksen alkamaan. Hän näyttää Akiralle muistoja ja tuhoaa hänen esineitään. Akiran isä on japanilainen. Hän on kiireinen töissä ja on paljon ulkomailla työmatkoilla. Akira kokee, että isä asettaa hänelle liian suuria odotuksia. Akiran äiti on puolestaan opettaja. Hän kärsii masennuksesta, joka johtuu koulun oppilaiden käytöksestä. Oscar on Akiran luokalla olevien kiusaajien johtaja. Olga on Akiran luokanvalvoja, jolle hän pystyy kertomaan mieltään painavista asioista.
Romaanin teksti on tyyliltään arkipäiväistä ja siinä käytetään puhekielisiä ilmauksia, sillä kirja koostuu Akiran äänityksistä. Lauseet voivat jäädä kesken, ja kirjassa kuvaillaan Akiran änkytystä. Kirja muistuttaa säeromaania, sillä teksti on aseteltu sivuille lyhyiksi säkeiksi. Tämä jättää tilaa lukijan omalle ajattelulle ja tulkinnalle, kun kaikkea ei ole tarjottu lukijalle valmiiksi pureskeltuna. Niin kirja voi myös herättää vahvempia tunnekokemuksia. Kirjan rakenteen takia lukijasta voi tuntua, että päähenkilö puhuisi suoraan hänelle, mikä vähentää etäisyyttä päähenkilön kokemuksiin ja tunteisiin. Se saa lukijan kokemaan empatiaa, jonka vuoksi on helpompi samaistua Akiraan.
”Tykkään pyöräillä.
Olla yksin.
Jos ootte joskus nähny
vihreeseen hattuun
sonnustautuneen pypy
po
pyöräilijä
pojan,
se oon mä.
Nuuskamuikkunen.”
Kirjan teemoja ovat syrjintä, rasismi, ystävyys ja oman äänensä löytäminen. Kirja tarjoaa mahdollisuuden sukeltaa syrjityn henkilön asemaan, ja pohtimaan syrjinnän vaikutuksia varsinkin nuoriin. Nuorena oma identiteetti on vielä hakusessa ja itsetunto haavoittuvainen, minkä takia syrjintä voi vaikuttaa vielä vahvemmin. Syrjintä voi jättää syvät arvet. Kirja kutsuu pohtimaan kiusaamisen sivusta seuraamisen vääryyttä. Akira pohtii kulttuuri-identiteettiään ja suomalaisuutta, mikä voi saada lukijankin pohtimaan kulttuuri-identiteetin tärkeyttä. Onko jonkin maan kulttuuri tärkeää oman identiteetin kannalta? Kuinka paljon tietyn kulttuurin parissa eläminen vaikuttaa omaan identiteettiin?
Kirja kuvaa realistisesti nuorten elämää ja ajatusmaailmaa. Kirja saa pohtimaan ystävien tärkeyttä. Nuorena ystävyyssuhteiden merkitys korostuu, kun nuoret vähitellen itsenäistyvät, ja he asioita halutaan jakaa ystävien kanssa vanhempien sijaan. Nuoruus on aikaa, jolloin etsitään itseään ja omaa ääntään, sekä paikkaa maailmassa ja suhteessa muihin. Kirja kuvaa tätä hienosti, kun siinä kerrotaan Akiran halusta saada jaettua ajatuksiaan ja arvojaan elokuvien kautta. On kuitenkin tärkeää, että on luotettava aikuinen, jolle voi kertoa omista huolistaan, ja jolta saa tukea ja apua. Kirjassa Akiran opettaja Olga toimii luotettavana aikuisena, kun Akira kokee suhteensa vanhempiinsa haasteellisena.
Maamaa on Stefanie Tuurnan esikoisromaani. Kirja on piristävän erilainen ja siinä on mukana ripaus fantasiaa. Suosittelen kirjaa kaikille nuorille, sillä se käsittelee tärkeitä ja varsinkin nuorille ajankohtaisia asioita.