Faktaa vai fiktiota?

Janita Virtanen: Stereotypia-ansa, Bazar 2020

Stereotypia-ansa pureutuu ihmiskunnan törkeisiin ja omituisiin yleistyksiin ihmisistä ja parisuhteista. Kirjassa pohditaan mm. rakastuvatko naiset oikeasti renttuihin, ovatko he huonoja kuskeja ja nalkuttavat päälle? Tai eivätkö miehet todella puhu tunteistaan, pettävät eivätkä itke. Kirjassa kirjailija Janita Virtanen on haastatellut kymmeniä eri alojen ammattilaisia saadakseen asioihin monia näkökulmia ja koonnut niistä hyvän yhteenvedon.

Kirja siis käsittelee stereotypioita ja niiden todenmukaisuutta. Jokaisessa luvussa on mukana useampi ammattilainen kertomassa tieteellisiä näkökulmia stereotypioihin, mutta mukana pysyvät myös kirjailijan omat näkemykset. Tämä on yksi syistä, miksi kirja on mielenkiintoinen. Stereotypioita käsitellään monista näkökulmista, joten jotkin tilanteet saattavat tuntua tutuilta tai samaistuttavilta.

Kirjan kieli on selkeää, asiallista ja soljuvaa. Asioita käsitellään laajasti ja tarkkaan, mutta ei jäädä vellomaan saman asian äärelle liian pitkäksi aikaa. Kirja on myös koukuttava, sillä se pistää ajattelemaan. “Onko asia todella näin” tai “Tuo on totta”. Kirja saattaa murtaa stereotypioita, sillä se laittaa aivoja ajattelemaan asiaa erilaisesta näkökulmasta. Se murtaa “faktoja”. Myös kirjan ulkoasu on hieno ja tarpeeksi yksinkertainen. Kannen on suunnittellut Sanna-Reetta Meilahti.

Mielestäni huomaa, että kirjailija on ottanut toden teolla asioista selvää, sillä kirja on todella hyvä. Minusta parhaita lukuja olivat luvut, joissa käsiteltiin parisuhteita, mutta myös muut luvut olivat erittäin hyviä. Esimerkiksi on olemassa stereotypia, jonka mukaan naisen kuuluu olla miestä pienempi, mutta eihän se välttämättä ole näin. Se on mielipidekysymys, josta kirja keskustelee. Kirja ei aseta oikeaa ja väärää, vaan pohtii, mistä on tullut tällainen stereotypia, pitääkö se paikkaansa ja miten se näkyy arjessamme?