
Briitta Hepo-oja: Viikatetytär (Otava 2025)
Viikatetytär on hieno fantasiakirja, jonka tapahtumat sijoittuvat oikeaan maailmaan. Päähenkilö Beata on saanut kauhean tehtävän Viikatemieheltä, eikä hän ole kovinkaan innoissaan toteuttamassa sitä. Hän kokee suurta ristiriitaa hänelle annetun tehtävän ja uuden parisuhteen välillä. Uusi poikaystävä Elias on hämmentynyt Beatan vuorotellen tavoitellessa ja vältellessä häntä. Lopulta Beata joutuu harkitsemaan valintaansa uudelleen.
Beata itse on alusta lähtien hyvin varma päätöksestään, mutta silti epävarma kaikesta muusta. Hän on selvästi pelokas, mutta toimii silti määrätietoisesti. Beatan tunteet ja päätökset lisäävät kirjaan jännitystä, ja ovat mielenkiintoista seurattavaa.
Kirja on selkeä ja helppolukuinen, mutta juoni tuntuu etenevän hieman hitaasti. Siinä kerrotaan mielestäni liikaa hahmojen perusarjesta. Välillä tarina pitää lukijan vahvasti otteessaan, mutta toisaalta se jättää liikaa kysymysten varaan. Perusarkeen on kyllä lisätty myös kohtauksia, joita lukee mielellään, mutta jäin kaipaamaan kirjan loppukohtauksen kaltaisia järisyttäviä käänteitä hiukan enemmän.
Pidän siitä, että kirja kertoo hienosti ihmissuhteisiin liittyvistä kysymyksistä ja epävarmuuksista. Teoksessa on myös hauskoja kohtia, jotka saavat lukijan hymähtelemään. Kirjan takakannessa kerrotaankin: ”Palkitun nuortenkirjailijan romaani leikkii hengellä ja huumorilla”. Mielestäni tämä virke tiivistää Viikatetyttären erinomaisesti.
Kirjan tunnelma on koko tarinan ajan aika synkkä ja vähän odottava. Tunnelmaa kuvaillaan tarkasti, mikä parantaa paljon kirjan lukukokemusta. Kirjan kieli on sopivan kuvailevaa tämän tyyppiselle kirjalle. Suosittelen Viikatetytärtä nuorille, jotka tykkäävät pohtia kysymyksiä, joihin ei välttämättä ole selkeitä vastauksia.