Fantasiamaailman dekkari höystettynä demoneilla
Sarah J. Maas: Maan ja veren huone (suom. Sarianna Silvonen, Gummerus 2023)
Kaupunki täynnä enkeleitä, haltijoita, muodonmuuttajia ja ihmisiä. Langennut enkeli ja särkynyt puolihaltia. Mysteeri joka voi joko vapauttaa tai tuhota. Kiinnostaako? Silloin Sarah. J. Maasin Maan ja veren huone on sinulle.
Sarah J. Maas on yhdysvaltalainen kirjailija, joka kirjoittaa fantasiaa nuorille ja aikuisille. Hänet tunnetaan erityisesti Throne of glass kirjasarjastaan. Häntä on ylistetty hahmokehityksestään ja hänen kirjoissaan on vahva romanttinen vivahde. Hän on kirjoittanut myös fantasiasarjat Valtakunta ja Crescent city, jonka ensimmäinen osa Maan ja veren huone on.
Kaksi vuotta on kulunut siitä, kun Bryce Quinlan löysi rakkaimmat ystävänsä demonin paloittelemana omasta asunnostaan. Kaksi vuotta elämää ilman ystäviä tai alkoholia, sisältönä lähinnä työ galleriassa. Kunnes gallerian oveen eräänä päivänä koputetaan. Sisään astuu maanosan hallitsija arkkienkeli Micah Domitus, mukanaan kaksi enkeliä. Hunt Athalar ja Isaiah Tiberian. Brycen viimeisin asiakas on löytynyt kuolleena kadulta ja Brycen on selvitettävä yhdessä Huntin kanssa mistä on kyse. Aikaa on huippukokoukseen asti, jolloin kaiken on näytettävä moitteettomalta. Paloitellut ruumiit, kun eivät näytä hyvältä muiden hallitsijoiden silmissä. Niinpä Hunt ja Bryce ryhtyvät etsimään demonia joka ruumiita silpoo. Miksi se on kutsuttu? Kuka sen on kutsunut? Miten se liittyy Bryceen? He löytävät sotkuisemman ja vaarallisemman vyyhdin kuin osasivat kuvitellakaan.
Keskeisiä teemoja ovat ystävyys ja rakkaus sekä niiden voima, joka kantaa ja raivoaa läpi kaiken. Tämä näkyy erityisesti kirjan lopussa ja ihmissuhteiden isossa merkityksessä. Yksi lempiasioistani kirjassa onkin ehdottomasti hahmot. Heidän kiusoittelu ja kiistely sai hymyn huulille ja toi huumoria kirjaan. Kuten melkein kaikkiin kirjoihin, tähänkin kuuluu kytevä rakkaustarina, jonka hidasta syttymistä oli hauska seurata. Välillä henkilöhahmot ja heidän tarinansa olivat kuitenkin ainoa mielenkiintoinen asia kirjassa ja pääjuoni tuntui vain olevan ikään kuin siinä sivussa.
Juoni oli kuin mutkikas palapeli, jossa palat eivät tunnu sopivan toisiinsa ja vasta aivan viime hetkillä näet mitä kuva esittää. Jos kirjan alku on hitaasti lämpenevä, niin loppuhuipennus on jotain aivan muuta. Se sai haukkomaan henkeä, sydämen tykyttämään ja kyyneleet virtaamaan. Jo sen takia kannattaa lukea ne muut 800 sivua.
Henkilökohtaisesti kirja ei kuitenkaan yltänyt omiin lemppareihini Maasilta lukemistani kirjoista. Saattaisin suositella sitä ystävilleni, mutta vasta, kun Maasin muut sarjat on luettu ensin. Jään kuitenkin mielenkiinnolla odottamaan kirjan vielä suomentamatonta jatko-osaa. Ehkä Crescent city sarja saa sen mukana uusia ulottuvuuksia ja kasvaa entisestään.
Jos kaipaat hahmokeskeistä fantasiakirjaa nerokkaalla juonella, jossa on urbaaneita ja dekkarimaisia vivahteita, suosittelen!