Rick Riordan: Palava labyrintti – Apollon III (Suom. Ilkka Rekiaro, Otava 2019)
Palava labyrintti on Rick Riordanin kirjoittama kolmas osa Apollon sarjaan. Se jatkaa jännittävää tarinaa siitä, kuinka auringon-, musiikin-, ennustustaidon- ja runoudenjumalasta Apollonista tuli tavallinen teinipoika. Kirja kertoo elävästi, miltä tuntuu menettää jotain, mitä on pitänyt itsestään selvänä ja kuinka kuka tahansa saattaa joutua tekemään jotain, mitä ei koskaan uskonut tekevänsä.
Kirjassa kuolevaiseksi muutettu jumala Apollon pyrkii palauttamaan muinaiset oraakkelit takaisin toimintaan saadakseen takaisin jumaluutensa ja paikkansa Olympoksella. Apunaan hänellä on nuori itsepäinen puolijumala Meg McCaffrey ja satyyri Grover Underwood. Apollonin yritystä palauttaa oraakkelit toimintaan vaikeuttaa kolme antiikin Rooman pahaa keisaria ja vanha vihollinen hirviö Python. Kirjan Apollon vaikuttaa lukijalle hieman avuttomalta ja paljon valittavalta, aivan toisin kuin tarustoissa ja patsaissa kuvattu komea ja vahva jumala. Kirjassa Apollon myös ymmärtää ihmisten kärsimystä ja sitä, kuinka huonosti jumalat kohtelevat kuolevaisia.
Kirja on mukaansatempaava ja nopeatempoinen. On melkein mahdotonta laskea kirjaa käsistä. Apollonin turhautuneisuuteen ja epätoivoon on helppo samaistua, kun Apollon yrittää voittaa vihollisiaan ilman mahtavia voimiaan. Voi kuvitella miltä tuntuisi, kun mahtava voima, johon on turvautunut vuosituhansia, vietäisiin pois oman isän toimesta. Kirjassa kuvataan myös vahvaa ystävyyttä ja elämän katoavaisuutta. Vaikka kirjassa onkin välillä synkkiä hetkiä, on siinä silti paljon huumoria. Palavan labyrintin kieli on hyvää ja helposti ymmärrettävää. Kirjassa tutustutaan kreikkalaisen mytologian hahmoihin ja olentoihin nykyajan maailmassa. Ennen tämän kirjan lukemista kannattaa lukea Apollon -sarjan kaksi ensimmäistä osaa Vaiennut oraakkeli ja Synkkä ennustus. Kirja oli tyypillinen Rick Riordanin kirja, joista henkilökohtaisesti pidän kovasti. Suosittelisinkin kirjaa lämpimästi kenelle tahansa nuorista aikuisiin.