Holly Jackson: Kiltti tyttö, julma kosto (Suom. Leena Ojalatva, Karisto 2023)
Pip on valmis jättämään murhatutkijan päivät taakseen. Hänen ja Ravin aloittama rikospodcast menestyy hyvin ja Little Kiltonkin alkaa pikkuhiljaa toipua Elliot Wardin tapauksen ensijärkytyksestä. Kun hänen ystävänsä veli Jamie kuitenkin katoaa juuri Andie Bellin ja Sal Singhin kunniaksi pidetyn muistotilaisuuden jälkeen, Pipillä ei ole vaihtoehtoja. Hänen on kaivettava nauhoitusvälineet ja muistivihko takaisin käsiinsä, vaikka vannoi toisin. Voiko Pip ratkaista taas uuden mysteerin ajoissa ja kuinka paljon jo haudatuksi luultuja salaisuuksia hän samalla kaivaa esille?
Vaikka tarina alkaa Pipin aiemman rikostutkinnan seurausten käsittelyllä, uuden rikoksen makuun päästään jo nopeasti alun jälkeen. Jo pian muistotilaisuuden jälkeen tutkinta lähtee käyntiin epämieluisilla paljastuksilla ja entistä kiperämmillä kysymyksillä. Mitä salaisuuksia Jamie on pimittänyt? Entä salaako perhe itse jotakin? Ei kestä kauaa ennen kuin Pip tajuaa, miten kuormittava ja vaikea uudesta tapauksesta todella tulee. Tutkinta iskee suoraan arimpiin paikkoihin ja koko Little Kilton joutuu taas uuden tapauksen riepottelemaksi. Edes vanhimpia ja varjelluimpia salaisuuksia ei jätetä rauhaan.
Pipin ja Ravin pyörittämä rikospodcast tuo rikoksen ratkaisuun uudenlaista jännitettä, kun he joutuvat tapauksen selvittämisen lisäksi painimaan julkisuuden varjopuolten kanssa. Etsivä kaksikko joutuu sietämään loukkauksia, julmia kommentteja sekä suoranaisia syytöksiä. Podcastista on toki paljon apua tapauksen näkyvyyden kannalta, mutta Pipin ja tapauksen uhrin perheen täytyy kestää paljon. Kun mukaan heitetään vielä Max Hastingsin käynnissä oleva oikeudenkäynti, soppa alkaa olla keittämistä vaille valmis.
Sarjan aiemman osan tapaan juoni ja mysteeri kiedotaan nerokkaasti jo tuttujen hahmojen ja tapahtumien ympärille koukuttavaksi paketiksi. Lukijan syyttävä sormi sinkoilee eri Little Kiltonin asukkaiden suuntaan, kun mahdolliset motiivit ovat kutkuttavasti pähkäiltävissä sarjan aiemman osan perusteella. Tarinan rytmikin on toteutettu hyvin ja onnistuu pitämään osaltaan pitämään yllä jännitystä koko kirjan ajan. Tapahtumat etenevät miellyttävän nopeasti, mutta vastauksia ei ojenneta suoraan nenän eteen. Jackson luo taitavasti tunnelatauksia sekä jännitystä ja heittelee lukijoitaan kuin räsynukkeja parhaalla mahdollisella tavalla.
Erinomaisen jännitystarinan ohella kirjan parhaita puolia ovat sen hahmot ja tietysti ennen kaikkea samaistuttava, itselleen aito ja hyväntahtoinen Pippa “Pip” Fitz-Amobi. Rakastamamme nuori etsivä ei todella pääse tästäkään mysteeristä helpolla. Jatkuvat paineet ja odotukset suoriutua, selviytyä ja olla välittämättä vihakommenteista alkaisivat syödä ketä tahansa elävältä. Lukija pääsee todella lähelle Pipin ajatuksia ja maalaa sydäntä särkevän, mutta kirkkaan kuvan henkiä pelastavasta nuoresta sankarista. Vaikka tehdyn hyvän näkee ja muistaa kauan, samoin käy myös sille hinnalle, joka siitä hyvästä on täytynyt maksaa.
Kirjasarja on saanut toki jonkin verran ihan aiheellistakin kritiikkiä sen epärealistisuudesta, mutta itse en kokenut sitä erityisen häiritseväksi. Toki jotkut sattumat ja oivallukset sopivat vähän liiankin hyvin kuhunkin tilanteeseen, mutta ne eivät mielestäni tehneet vahinkoa kirjan jännittävyydelle.
Jos jo Kiltin tytön murhaopas oli koukuttava, tähän kirjaan tarttumista ei kannata jahkailla. Tässä on nimittäin dekkari, jota ei kannata jättää tältä kesältä lukematta.