Kun kukaan ei puutu kirjailijan vallankäyttöön

Vanessa Springora: Suostumus, WSOY 2021

Vanessa Springoran (s.1972) Suostumus (WSOY 2021) on herättänyt keskustelua jo monessa maassa ja siitä ollaan tekemässä elokuvaa. Suostumus on tärkeä, väkevä ja ajankohtainen tositarina (Vanessa Springoran) aikuisen miehen seksuaalisen houkuttelun uhriksi joutuneesta teinitytöstä. Sosiaalisen median aikakaudella grooming on ajankohtainen kasvava ongelma, eli nuorten tyttöjen manipuloiminen seksuaaliseen kanssakäymiseen.

Myrskyisän avioeron jälkeen Vanessan äidistä tulee alaikäisen tyttären yksinhuoltaja. Äiti työskentelee kirjallisuuden alalla ja vastustaa jyrkästi tyttärensä suhdetta Gabriel Matzneffiin, kun se tulee ilmi. Vanessa ja Gabriel tutustuivat siis äitinsä työn kautta. Vanessa oli tuolloin vasta 13-vuotias, kun hän oli äitinsä mukana kirjallisuuspiireissä.

Vanessan äiti hyväksyy pian kuitenkin tilanteen. Kirjallisuuspiireissä kukaan ei kehottanut äitiä puuttumaan asiaan. Asia nähtiin niin, että kyseessä on sentään arvostettu kirjailija, joka on tunnettu kirjallisuuspiireissä. Huomionarvoista on se, että Matzneff kirjoitti teoksissaan hänen suhteistaan alaikäisiin, joista Vanessa ei ollut tietoinen, mutta kaikki muut olivat. Vanessaa kiellettiin lukemasta Matzneffin teoksia. Vanessan väkivaltainen isä saa kuulla myös tilanteesta, eikä jaksa vaivata päätään sen enempää. Viranomaiset saavat jatkuvasti ilmiantoja Matzneffin ja Vanessan suhteesta, mutta eivät puutu asiaan. Poliisit tekevät kyllä tarkastuskäyntejä muodollisuuden vuoksi, ja he jopa törmäävät Vanessaan Matzneffin asunnolla. Asia ei edes kiinnosta viranomaisia ja he perustelevat tilanteen niin, että he saavat päivittäin perättömiä kanteluita kuuluisten ihmisten väitetyistä suhteista, joten Matzneffilla ei ole syytä huoleen.

Kirjan nimi “suostumus” viittaa jo siihen, että Vanessa kokee olevansa vapaaehtoisesti tässä vaarallisessa suhteessa. Mies on saanut manipuloitua hänet rakastumaan ja saanut hänestä yliotteen.

Vaikka koin lievää ahdistusta kirjaa lukiessa, koin teoksen enemmän kuin tärkeäksi. Monet meetoo-kampanjat ja feministisen liikkeen tempaukset aiheen ääriltä keskittyvät yleensä täysi-ikäisten kertomuksiin. Siksi on tärkeää, että Suostumuksen näkökulma on lapsessa, joka on vielä haavoittuvainen ja hauras.

Teos pureutuu myös syvästi yhteiskunnalliseen kysymykseen siitä, miksi taiteilijoiden rikoksia, kuten pedofiliaa, hyväksytään läpi sormien. Ranskassa niin sanotut intellektuellit kyseenalaistivat ja kritisoivat 15-vuoden ikärajaa seksuaalisen vapauden nimissä. Vaikka kirja sijoittuu 1980-luvun Ranskaan, ovat asiat edelleen ajankohtaisia. Ranska ei ole poikkeustapaus maana, jossa mystifoidaan taiteen alan ihmisiä. Sitä tapahtuu ja on tapahtunut myös Suomessa. Kysymys kuuluukin, miksi yhteiskunta sulkee silmänsä, kun kyse on “arvostetusta” henkilöstä.

Koska teos ei ole kevyttä luettavaa, suosittelen teosta yli 15-vuotiaille.

Kritiikin teon on mahdollistanut SARVin myöntämä Kopiosto-apuraha.