Kun tarut muuttuvat todeksi

Olipa kerran kansikuva

Kiyash Monsef: Olipa kerran (suomentaja Riina Vuokko, WSOY 2023) (alkuperäinen teos; Once there was)

Olipa kerran, kerran ei ollut.
Kuvittele, että olisit tavallinen nuori, joka elää aivan tavallisessa maailmassa, paitsi että omistaisit eläinlääkäriklinikan, koska molemmat vanhempasi oavt kuolleet. Et tiedä mitään eläinlääketieteestä, paitsi sen, mitä olet nähnyt isäsi tekevän klinikalla. Sitten yhtenä päivänä klinikalle tulisi erikoinen nainen, joka pyytää sinua hoitamaan kotkaa, siis AARNIkotkaa, eri mantereelle. Lähtisitkö mukaan?

Marjan Dastani on kokenut tämän kaiken ja opettelee elämään maailmassa, joka ei olekaan samanlainen, mitä hän on kuvitellut. Tarut, joita hänelle on kerrottu pienenä, muuttuvatkin todeksi. Marjan ei tiedä mitään tarueläimistä ja nyt häntä pyydetään hoitamaan niitä, koska hän on sattunut syntymään sukuun, jolla on taikavoima. Miten hän ikinä voisi onnistua hoitamaan yhtään eläintä, joita ei ole edes ikinä nähnyt?

Olipa kerran on Kiyash Monsefin esikoisromaani, joka kertoo nuoren tytön elämästä, joka muuttuu yllättäen täysin. Marjanin isä on murhattu ja nuorelle tytölle jää eläinlääkäriasema. Nyt hänen tehtävänsä ei ole hoitaa ainoastaan tavallisia eläimiä. Kirja on hyvin ja mielenkiintoisesti kirjoitettu, nuorille sopiva, fantasiakirja. Siinä yhdistyy ihmeotukset, sekä tavallinen maailma. Kirjassa myös ripaus romantiikkaa, sillä Marjanin pitää mennä hoitamaan aarnikotkaa, jonka perheessä asuu söpö Sebastian.

Kirjassa on myös eläinlääkinnällisiä kohtauksia, joten jos yhtään eläimet, fantasia tai eläinlääketiede kiinnostaa, ota kirja käteen. Sen sisältö saattaa yllättää! Kirjassa on käytetty kieltä taidokkaasti ja mikään kohta ei ole tylsä, sillä koko ajan tapahtuu, mutta ei kuitenkaan liikaa, jotta pysyy kärryillä tapahtumista. Samaistuttavat henkilöt ja mielenkiintoinen miljöö takaavat nautinnollisen lukukokemuksen.

Kirjassa on paljon mielenkiintoisia, mutta ristiriitaisia henkilöitä. Jos kaipaat vähän draamaa elämääsi, näissä henkilöissä sitä varmasti riittää. Kysymys onkin: Kehen voi luottaa ja kehen ei? Moneen kertaan hahmot muuttuvatkin aivan täysin luonteeltaan ja ajatuksiltaan, mutta kuitenkin niistä pysyy hyvin kärryillä, vaikka ei tiedäkään kaikkien motiiveja. Kirjan kieli on hyvin kuvailevaa, eikä siitä löydä virheitä, ainakaan paljoa, vaikka etsisikin.

Kirjassa nykyajan kerronta sekoittuu Marjanin isän kertomiin satuihin, joiden taikaeläimet muuttuvatkin todellisiksi kirjan edetessä. Kuitenkaan elämä näiden ihmeellisten eläinten keskellä ei ole vain ruusuilla tanssimista, vaan Marjan joutuu kohtaamaan pahuuden silmästä silmään ja on vaarassa kohdata loppunsa…

← Takaisin