Lasitettu parveke ja erilaisia jumalia

Anja Snellman: Parvekejumalat (Otava, 2010) 

“Pelko tulee yöllä, ja se sanoo: minun nimeni on Gudmo. Sillä on vanhan naisen kasvot ja ääni kuulostaa siltä kuin joku tallaisi lasimurskaa. Sen takaa ei näy kuuta eikä tähtiä. Sen hengityksestä tipahtelee etikkaa ja palanutta hartsia. Se haluaa palasen minusta, sen on otettava palanen minusta, että kaikki jatkuisi kuin aina ennenkin.” 

Snellmanin kirja Parvekejumalat kertoo kahdesta tytöstä, joilla on hyvin erilaiset kulttuurit. Anis on muslimi, somaliperheen tytär, ja hän asuu Helsingissä. Anis haluaisi elää niin kuin kaikki muutkin nuoret: ihastua, juhlia ja kulkea sekä pukeutua vapaasti. Kuitenkaan hänen perheensä ei sitä salli, joten Anis alkaa tekemään joitain asioita salaa. Toinen päähenkilö Zahra, entiseltä nimeltä Alla, on taas ollut tavallinen suomalainen tyttö, joka haluaa kääntyä islaminuskoon. 

Kirja on kirjailijan kannanotto maahanmuuttokeskusteluun Suomessa. Kirjassa esimerkiksi käsitellään sitä, että onko silpominen oikein uskonnon nimissä, ja mitä kaikkea voi tehdä uskonnon vuoksi. Kirjassa on vastakkainasettelussa kontrolli ja vapaus, joita tytöt edustava: Anis kontrollia ja Zahra vapautta. Onko äärimmäinen puoli kummastakaan näistä kuitenkaan hyvä? 

Kirjassa sekoittuu erilaiset kulttuurit. Sekä muslimikulttuuria että suomalaista kulttuuria esiteltiin kirjassa ja ne sekoittuvat kirjan aikana. Alla-Zahra mietti kirjan aikana hänen omaa identiteettiään. Ympäristön painostus vaikutti Zahran elämään ja mielipiteisiin. Aniskin pohti paljon omaa identiteettiään, sillä hän halusi erota ja erottautua omasta uskonnostaan, mutta se ei ollut sallittua hänen perheessään. Kirjassa siis käsitellään ja sekoitetaan monia erilaisten kulttuurien piirteitä. Kirjan kieli on runollista, kaunista ja päähenkilöiden näkökulmat vaihtelevat kappaleissa. 

Miljöö on hyvin suomalainen, mutta myös monikulttuurisuutta näytetään kirjassa. Kirja herätti paljon ajatuksia, ja mielestäni se olisi hyvä luettava aivan jokaiselle, varsinkin nyt muuttuvassa maailmassa! Kirjan päähenkilöt ovat molemmat nuoria, joten moni voi varmaankin samaistua heihin ainakin jollain tasolla. 

Pidin kirjasta todella paljon! Mielestäni kirjassa käsitellään tärkeitä asioita ja loppu on toteutettu hienosti. Rakastan runollista kieltä kirjassa, ja että käytetään metaforia. Kirjassa jonkin verran kohtia jäi oman tulkinnan varaan, sillä niitä kerrottiin kielikuvina, mutta pidän siitä, että tarina voi olla hyvinkin erilainen näkökulmasta riippuen. Kirjassa käytetään suomen kielen lisäksi väleissä somalinkielisiä ilmaisuja.