– Nuorten verkkolehti kirjoista ja lukemisesta –
Kirja-arviot
14.2.2020
|
Pulmu Mattila, 16v.

Mieti tarkkaan, mihin lemmikkisi hautaat

Stephen King: Uinu, uinu, lemmikkini (Suom. Pirkko Talvio-Jaatinen), Tammi 1989

 

Nuori lääkäri Louis Creed muuttaa työn perässä mainelaiseen maalaistaloon perhe mukanaan. Aluksi paikka tuntuu ihanteelliselta ja naapuritkin ovat erittäin mukavia. Talon läheltä löytynyt lemmikkien hautausmaakin tuntuu melko harmittomalta. Pian alkaa kuitenkin tapahtua kauheita. Heti Louisin ensimmäisenä työpäivänä paikallisessa yliopistossa hänen potilaansa menehtyy järkyttävällä tavalla. Eräänä yönä Louis näkee karmivan todentuntuista unta, jossa sama kuollut potilas vie hänet lemmikkien hautausmaalle. Hän varoittaa Louisia alueella vaikuttavasta vahvasta voimasta ja painottaa, ettei Louis missään tapauksessa saa ylittää ryteikköä hautausmaan takana. Louis uskottelee kaiken olevan mielikuvituksen tuotetta, kunnes perheen kissa Church kuolee ja naapuri Crandall tarjoutuu auttamaan sen hautaamisessa.

Kirjan keskeisiä teemoja ovat kuolema, sen pelko sekä mielen järkkyminen. Louisin on hyväksyttävä, että kaikkea ei välttämättä voikaan selittää tieteen avulla ja ettei kuolema olekaan niin yksiselitteinen asia kuin hän on luullut. Hän joutuu myös kyseenalaistamaan omaa, toisinaan omituista toimintaansa. Onko se selitettävissä tapahtumien aiheuttamalla järkytyksellä vai onko mahdollista, että häneen vaikuttaa jokin ulkopuolinen voima?

Olen lukenut jokusen kauhukirjan ja pidän genrestä. Uinu, uinu, lemmikkini sopii mielestäni oikein hyvin kauhukirjallisuuden ystäville. Kauhukirjallisuudelle tyypillisesti jännitys kasvaa vähitellen kirjan myötä. Alkuun tapahtumat etenevät verkkaisesti ja perheen elämä on melko normaalia. Pikkuhiljaa yliluonnollinen kuitenkin hivuttautuu mukaan ja loppua kohden tapahtumat ovat kaukana arkisista. Juuri kun Louis on melkein toipunut edellisestä järkytyksestä, tapahtuu uusi, entistä kamalampi onnettomuus. Vai ovatko ne vain onnettomuuksia?

Kirjassa oli joitain rauhallisia kohtia, missään vaiheessa ei tullut tylsää. Muutaman kerran sykekin kohosi, eli kauhukirja onnistui tehtävässään. Juonen lisäksi hahmot olivat mielestäni kiinnostavia ja monipuolisia. Kuusivuotias, kissaansa rakastava Ellie, siskonsa sairaudelle menettänyt Rachel sekä paljon kokenut naapuri Jud tuovat kaikki oman sävynsä tarinaan.

Uinu, uinu, lemmikkini ilmestyi vuonna 1983, joten sen tapahtumat, kieli ja ihmisten tavat muistuttavat nykypäivää. Modernia teknologiaa ei ollut ja toinen maailmansota oli hieman läheisempi tapahtuma, mutta nämä olivat ainoita havaitsemiani eroja nykyaikaan verrattuna. Kirjan pohjalta on tehty elokuva Pet Sematary (1989), jonka kirjailija Stephen King käsikirjoitti itse.

King on kirjoittanut lukuisia kauhukirjoja, joista tunnetuimmat ovat Se ja läpimurtoteos Hohto. Silti King kokee, että juuri Uinu, uinu, lemmikkini pelottaa häntä eniten. Kirja onkin hänelle henkilökohtainen, sillä hän sai inspiraation siihen, kun hänen oma kissansa jäi auton alle ja kuoli. King on myös kotoisin Portlandista, Mainesta, jonne Creedin perhe muuttaa. Kuten monissa Kingin tarinoissa, myös tässä kauheuksien keskelle joutuu tavallinen perhe, tavalliset ihmiset. Kirja leikittelee kiehtovalla ajatuksella. Jos ikäviä yllätyksiä voi tapahtua tavallisille ihmisille, mistä tiedät, ettet itse ole seuraava?

 

Lähteet:

Stephen King: https://fi.wikipedia.org/wiki/Stephen_King

Pet Sematary: https://en.wikipedia.org/wiki/Pet_Sematary

Uinu, uinu, lemmikkini: https://fi.wikipedia.org/wiki/Uinu,_uinu_lemmikkini

← Takaisin

seuraa meitä